Ihania läksiäisiä!

Puolivuotta poissa kotoa on loppupeleissä todella lyhyt aika, mutta siinäkin ajassa ehtii varmasti tulla ikävä läheisiä, kun on tottunut muutoin näkemään viikottain ja olemaan jatkuvasti yhteyksissä. Mitään suuria läksiäisiä ei aiottu järjestää, koska ei nyt sen pidemmäksi aikaa minnekään oltu muuttamassa, eikä olisi ehdittykään järjestää, mutta tarkoitus oli kuitenkin ehtiä näkemään kaikkia rakkaita ennen reissua. Ykskaks näitä läksiäisiä loppupeleissä sitten kertyikin aikamoinen määrä!

Läksärit starttasivat kaveritreffeillä parin ystäväni ja ystäväni vauvan kanssa 23.5. Hyvää ruokaa ja parasta seuraa, muuta ei kaivannutkaan silloisen työputken päätteeksi. Harmi vain, kun ei tullut kuvia otettua!

Antti jäi pois töistään ja aloitti kesäloman helatorstaina, hänen läksiäisiään vietettiin työpaikalla 24.5, kahvittelun merkeissä heti ensimmäiseksi aamulla. Olin leiponut Antille mukaan kakkuja tarjottaviksi ja Antti oli valmistellut työkavereilleen läksiäisvideon, tunteellinen päivä Antille, kun joutui jättämään hyvästit loistotyöporukalle!

Antti sai läksiäislahjaksi selviytymispaketin; mm. shortseja, salmiakkia, laastareita.

..Ja neuvoja kuinka selvitä reissusta puolison kanssa!

Antti kerrospukeutunut läksiäislahjasta saamiinsa vaatteisiin

Samana aamuna lähdin itse kohti Tamperetta, olimme sopineet siskojeni kanssa ”siskoläksäreistä”. Minä hyppäsin Seinäjoelta junaan, yksi sisko tuli Lahdesta bussilla, toinen lensi Tukholmasta ja kolmas odotti Tampereen asemalla. Meillä oli tiukka ”Amazing race-kisa” Tampereelle. Minun junani piti saapua Tampereelle 11.55 ja Ruotsista lentäneen siskoni oli tarkoitus saapua Helsingistä Tampereelle junalla klo 11.56! Ihme kyllä VR ”venaa rauhassa” -juna toi minut perille peräti 10 minuuttia etuajassa! Kun taas siskoni juna oli saman verran myöhässä, keskimäärin siis junat aikataulussa?! Juoksin tietysti kovaa vauhtia asemalle etsimään siskojani ja luulin jo nuorimman siskoni voittaneen minut, mutta ei! Minä sain tietysti yksinoikeudella pääpalkinnon, eli siskontyttöni ensimmäisenä syliin!

Kun olimme kaikki koossa, lähdimme kohti Pyynikkiä. Sää oli kesäisen aurinkoinen ja lämmin, ensimmäisiä hellepäiviä. Vietimme Pyynikin rannassa piknikkiä ja loikoilimme nurtsilla koko iltapäivän nauttien auringon lämmöstä, mikä tosin kostautui illasta, kun huomasimme olevamme punaisia kuin ravut sieltä ja täältä!

Kävimme tietenkin hakemassa Pyynikin kuuluisat sokerimunkit mukaan, sekä vuokraamassa Filmtownista leffan lähtiessämme iltapäivästä siskoni kotiin. Ohjelmaan kuului tietenkin leffailtaa, juoruamista, hyvää ruokaa ja sokeriherkkuja! Yksi siskoistani halusi käydä myös uimassa, joten lähdimme käymään vielä illalla läheisellä uimarannalla. Seuraavana päivänä yksi siskoistani palasi Lahteen ja me muut lähdimme kohti Lappajärveä. Valitettavasti muuttokuorma ja muuttohommat odottivat siellä minua!

Seuraavat läksärit olivatkin yllätys! Olin ollut viikonlopun töissä ja tarkoitus oli tehdä viimeisiä muuttosiivouksia kotona sekä treffata vielä yhtä työkaveria. Töistä saapuessani siskoni perhe oli kyläilemässä luonamme. Oli todella haikea mieli, kun tiesi, että nyt pitäisi sanoa heipat siskontytölle hetkeksi, vauvat kasvavat niin nopeaa ja kehitystä tapahtuu huimasti puolessa vuodessa, joten harmitti vähän etten pääse tuota kehitystä livenä vierestä seuraamaan. Kun piti sanoa heipat, niin itkuromahdushan siinä kävi! Kun siskoni perhe oli lähtenyt, itkun sekaisin tuntein ilmoitin kaverilleni, että nähdään vaan, tarkoitus oli mennä käymään teellä kahvilan nurkassa ja jutella niitänäitä, mikä sopi hyvin, kun silmätkin olivat vielä punaiset itkusta ja mieli haikea. Hyppäsin kaverini auton kyytiin ja lähdimme ajelemaan ja koska kaverillanikin oli tippa linssissä, oletin ettei mihinkään ihmisten ilmoille kyllä mennä. Yllättäen ajoimmekin toisen työkaverini pihaan ja kaverini ehdotti, että josko mentäisiin käymään. No siellähän oli työporukkaa kasassa! Totaali yllätys!! Olin hieman hämilläni ja vielä sekaisin siskon tytön hyvästelystä, mutta oli todella ihanaa nähdä työkavereita! Illalla vielä jatkoimme kaverini kanssa läheiselle terassille drinksuille.

Matkalaukkukortti mukaan!

Kuljin viimeiset työvuorot Lappajärveltä päin töihin, työmatkaa kertyi reilu tunti per suunta, viimeinen työvuoro oli aamuvuoro ja edellisenä päivänä oli iltavuoro, joten menin yökylään ystäväni luo, jottei tarvitsisi ajaa edestakaisin. Ilta/alkuyö vierähtikin rauhallisesti pyjamabileiden merkeissä! Tästä ei tullut kuvia otettua, ehkä parempi niin, heh.

Ensimmäisenä virallisena kesälomapäivänäni 4.6. lähdimme Antin kanssa käymään myöskin moikkaamassa mummuja ja pappaa, siltä reissulta palatessa vietimme vielä läksiäisiä Antin kotona, rennosti pizza- illan merkeissä.

Antin veljenpoika sohvan takana piilossa:)

Viimeisenä Lappajärvi- iltana kokoonnuimme osan sisarusteni& puolisoiden& lasten kanssa pelaamaan frisbeegolfia urheilukentälle. Kierroksen voittivat jaetulla sijalla Antti ja pikkuveljeni!

Frisbeegolfin jälkeen lähdimme grillailemaan. Juhlimme myös etukäteen pikkuveljeni 18-v-synttäreitä, kun emme tulloin ole paikan päällä!

Veljenpojan valokuvatervehdys

Veljentytön (5v.) huikea taideteos meidän tulevasta reissusta, palmupuineen ja simpukoineen,
huom. Antin pieni käsilaukku! 

Veljentytön piirros meidän hotellielämästä

Viestejä siskolta ja siskon kihlatulta, jotka olivat jo lähteneet töihin aikaisin aamulla lähtöpäivänämme

Lähdimme vielä myöhään yöllä käymään mökillä saunomassa, ennen lähtöaamua, koska pitihän minun heittää talviturkki vielä suomessa ollessa pois! Oli ihanaa käydä mökillä fiilistelemässä Suomen kesää ja sattui vielä hellepäivätkin näille viimeisille Suomi-päiville, joten uimaan pulahtaminen kävikin helpommin kuin ajattelin (oli kyllä siitä huolimatta jääkylmää vettä)!

Haikeiden hyvästien jälkeen alkoivakin viimeiset pakkaamiset ja keskiviikko-aamuna 7.6. vanhempani ja pikkuveljeni heittivät meidät juna-asemalle ja lähdimme kohti Helsinkiä haikein, väsynein mutta innostuneen odottavaisin mielin!

Tarkoitus oli käydä moikkaamassa vielä ystäviä Espoossa ennen lentokentälle menoa. Ystävien luona vietimme vielä viimeiset läksärit kuoharin ja mutakakun voimin!

Olo olikin todella väsynyt ja päädyimme yöksi Pasilaan Cheapsleep- hostelliin, 4-hengen doorm- huoneeseen nukkumaan muutamaksi tunniksi, josta sitten aamu viideltä lähdimme suoralla junayhteydellä kohti lentokenttää!

~Family is the best thing you could ever wish for, they are there for you during ups and downs and love you no matter what~

-coolnsmart.com