Malesia: Löhöilemässä Langkawilla

Viikon sykkimisen jälkeen Singaporen kaupungissa, päätimme jatkaa matkaa 21. Lokakuuta Malesian puolelle, Langkawin saarelle, olihan tässä jo ihan löhöloman tarpeessa. Jos jokseenkin maantieteellisen järjestelmällisesti olisi matkustanut, olisi meidän kannattanut ensiksi mennä Kuala Lumpuriin ja siitä jatkaa Malesian ja Thaimaan rajalle Langkawille ja siitä esim. lautalla eteenpäin Thaimaaseen, mutta koska meillä oli loistava mahdollisuus tavata ihania, tuttuja naamoja Kuala Lumpurissa kuun vaihteessa, päätimmekin lennellä vähän edestakaisin ja mennä ensiksi Langkawin saarelle. Täälläpäin lentäminen on halpaa ja se myös säästää paljon aikaa, joten päädyimme lentämään maanteitse kulkemisen sijaan. Buukkasimme Air Asialta lennot Singaporesta Langkawille (83€/hlö) ja Langkawilta Kuala Lumpuriin (30€/hlö).



Nyt kun olimme päässeet halvempiin maihin ja esim. ruokakustannukset tippuivat alle puoleen siitä, mitä ne olivat olleet (täällä päin päivittäiset ruoka-&juomakustannukset ovat jotakin 3-15€/pvä/hlö riippuen kuinka ruhtinaallisesti tulee syötyä) ja lisäksi budjetti näytti loisteliaalta siihen nähden mitä reissua oli jäljellä, joten oli mahdollisuus alkaa välillä upgreidaamaan asumuksiamme! 

Varasimmekin Langkawilta viiden tähden hotellista, Tanjung Rhu Resortista neljäksi yöksi huoneen (148€/yö sis. Aamupala), oli muuten ensimmäinen kokemus resortista, yleensä suosin sielukkaita pikkuhotelleja tai hostelleja, jotka ei välttämättä ole niin viimeisen päälle, joten uusi kokemus! Yleensä ottaen Langkawi on halpa paikka ja majoituksia löytyi todella halvalla joka budjettiin sopivaksi. Tanjung Rhu sijaitsi kaukana melusta ja melskeestä ja se on ainoita hotelleja, joilla on oma yksityinen ranta ja ranta on saaren kaunein, senpä takia tuli tuo buukattua.

Kohteessa, hotellilla:)

Muutama kuva huoneesta

Reilu 4 kuukauden reppureissaamisen jälkeen olikin hyvin outoa, kun lentokentällä meitä oli oma kuski vastassa ja oma ’luxusauto’, jolla meidät kuljetettiin lentokentältä resorttiin. Resorttiin saapuessa joku muu kantoi rinkkamme, lisäksi meidät saatettiin huoneeseen ja työntekijä esitteli huoneen, ohjasi meidät istumaan, antoi kosteuspyyhkeen ja korkkasi ja kaatoi pari juomaa meille lasiin. Siinä tuijoteltiin toisiamme, että mitähän näillä pyyhkeillä nyt pitäisi tehdä ja koko tilanne tuntui jotenkin absurdilta, todella hämmentävää, jopa kiusallista ja tulikin purskahdettua nauruun, kun työntekijä oli lähtenyt! Sitä ei todellakaan ollut tottunut tälläiseen elämään! Huone oli iso (siihen verrattuna, kun oli tottunut nukkumaan tulitikkuaskin kokoisessa huoneessa, jonne nippanappa mahtui rinkka sängyn viereen) ja huippukiva, tulikin samantien hypittyä sängyllä tasajalkaa innosta, vau tätä oli Luksuselämä! Joka päivä sängyn päällä odotti viesti ja pieni suklaakonvehtirasia, kylläpä olo tuntui erityiseltä. Huoneeseemme myös soiteltiin respasta, mikä oli outoa, ensimmäiseksi puhelimen pirinästä tuli mieleen, että jäiköhän jotakin maksamatta ja mikähän nyt taas oli vialla tms, mutta työntekijät kyselivät vain josko kaikki oli hyvin ja voivatko auttaa jossakin, outoa edelleenkin, tälläinen huolehtivainen luxuselämä vaati selvästi totuttelua. 

Toki täytyy mainita, että täälläpäin nuo tähtiluokitukset menee vähän miten menee, todellisuudessa resortti oli 3,5 tähteä tai 4 miinus luokitukseltaan, resortti oli remontin tarpeessa, hissejä ei ollut (pieni porrastreeni, jos huone ylimmässä kerroksessa) ja useamman vuoden ajan resortissa on ollut menossa iso remontti, jota ei ole tehty loppuun yms. Jos myöskin haluaa syömään jonnekin muualle täytyy ottaa taxi alle. Mutta meitähän ei tälläiset mitättömät seikat haitanneet! Vinkkinä; vieressä toki sijaitsee ultimaattinen Four Seasons hotelli, jos kiinnostaa mennä saaren parhaimpaan (kalliimpaan) luxushotelliin.

Seuraavat kolme päivää tulikin oltua ketarat pystyssä uima-altaalla. Koska ei ollut varsinainen sesonkiaika, väkeä oli vähän. Resortissa oli kolme tyylikästä uima-allasta ja yksi näistä sijaitsi baari alueella. Allas oli HUGE (Olympia uima-altaan kokoinen), joka oli lapsilta kielletty ja koska hotellin asiakkaista suurin osa oli perheellisiä, ei siis tuolla isossa uima-altaassa ollut ketään! Allas oli meren äärellä, lisäksi tyhjä baari vieressä useine miestarjoilijoineen ja it was all mine!! Ei tarvinnut kuin sormen tai varpaan nostaa pystyyn ja palvelu pelasi. Loisteliasta! Viihdyin todella hyvin näissä maisemissa ja sai uppotua oikein kunnolla pariin rakkaushömppäkirjaan, jotka olivat poltelleet rinkan uumenissa.

Uima-altaita







All mine!





Nätti yksityinen biitsi, tyhjänä sekin, joten tilaa riitti!




Resortissa oli 3 erilaista ravintolaa ja yksi kahvila, jossa tuli käytyä syömässä. Meren rannalla tuli katseltua mahtavia auringonlaskuja ja iltaisin tuli haettua leffa lainaan resortin pikku kirjastosta. Ei hassumpaa elämää.

Melkeenpä parasta chicken teriyakia, mitä on tullut
syötyä:)

Laskuveden aikaan keskeltä rantavettä nousi esiin hiekkakaistale,
jota pitkin pääsi kävelemään melkeenpä kuvassa oleville
saarille.

Ihanat auringonlaskut!







Muutaman päivän löhöilyn jälkeen, mieleen hiipi pieni ajatus, josko sitä pitäisi tehdä jotain ja nähdä saarta muustakin näkökulmasta kuin uima-altaan reunalta. Lähdimmekin Mangrove tourille, joka maksoi parikymmentä euroa/hlö. Lähdimme hotellin viereisestä pikku ’satamasta’ veneellä ajelemaan merelle mahtaviin maisemiin! Maisemista tuli heti mieleen seikkailuelokuvat, kuten Indiana Jones tms. Tykkäsin! Mangrove puita oli jokapuolella. Pysähdyimme isolle lepakkoluolalle, jossa oli satoja lepakoita, luolan läpi kuljettua pääsi puiselle polulle, joka kiersi mangrove puiden keskellä, apinoita oli kymmenittäin puissa! Heti jos laukkua avasi, lähtivät apinat juoksemaan kohti ja yrittivät hypätä laukkuun. Ne halusivat varastaa kaiken ruuan ja olivat tottuneet syömään turistien tuomia safkoja. Meillä oli muutama banaani mukana, jotka Antti antoi apinoille. 





Gorillavuori





Vesi oli paikoittain todella kauniin väristä.


Lepakkoluola

Apinoita joka paikassa ruokavarkaissa





Mangrove puita



Paluumatkalla hotellille näimme vedessä uivan varaaniliskon (joka kyllä kaukaa näytti pikku alligaattorilta), lisää apinoita, sekä ison kasan kotkia, joita joku ruokki yhdestä veneestä, sekä noita valkoisia kotkia, mitkä ovat Langkawin tunnussymboli. Kuulema käärmeitä täällä on myöskin paljon ja niitä voi bongata puiden oksilla kierteillä, ei kuitenkaan omat silmät niitä bonganneet (onneksi). Pysähdyimme meren päällä keinuvalla seafood- ravintolassa, kaloja oli ravintolan edessä altaissa, joista niitä sitten valmistetaan pöytään. Altaissa oli myöskin jättikaloja, samanlaisia, minkä kanssa tuli ausseissa snorklattua sekä iso rausku, jota tuli koskettua ja katseltua lähempää.





Apinasaari





Iso lisko uimasilla






Rausku

Takaisin hotellille päästyä otimme taksin (maksaa muutaman euron) ja lähdimme käymään Kuah kaupungin keskustassa ja meren rannalla kävelemässä, kuumuus oli kuitenkin niin ylivoimaista, että nopeasti päädyimme lähtemään takaisin hotellin uima-altaalle.

Eagle Square



Masjid Al-Hana moskeija

Antilla oli ollut ihmeellisiä kipuiluja päivällä ja illalla ykskaks iski korkea kuume. Antti hytisi ja hohkasi kuumuutta kuin kamiina, ensimmäisenä mieleen juolahti mahdollinen hyttysten levittämä denguekuume. Aamulla kirjauduimme ulos hotellista ja lähdimme suorinta tietä lääkäriin. Antti oli todella heikossa kunnossa. Oireiden perusteella lääkäri halusi ottaa verikokeet ja testata onko kyseessä denguekuume, siinä tapauksessa edessä olisi ollut useamman päivän sairaalareissu. Tulos oli onneksi kuitenkin negatiivinen, diagnoosina joku siis peruskulkutauti tai ruokamyrkytys. 

Lähdimme saaren toiselle puolelle, josta olimme varanneet Gemalai Villagesta kahdeksi yöksi majoituksen (64€/yö sis. aamupala). Gemalai pisti silmään, koska se oli todella erilainen paikka; bungalow keskellä riisipeltoa, jossa vesipuhvelit laidunsivat, lisäksi ympärillä pyöri kanoja, kukkoja ja yksi kissakin. Majassa oli kiva vain istua terassilla ja katsella eläinten liikkumista pellolla! Bungalow'n takana oli myös ihana bambuinen ulkoilmasuihku.

Gemalai Village

Meidän bungalow

Aamupala tarjoiltiin alapartsille

Banaanivarkaissa, banaaneja kasvoi meidän
bungalow'n vieressä













Antin fiilikset loppureissun ajan Langkawilla

Antti sairasti koko Gemalaissa oloajan, onneksi oli kuitenkin mukavat maisemat ja kissa seurana. Itse lähdin käymään meren rannalla ja kävelemässä rantakadulla. Antti ei syönyt oikeastaan mitään muutamaan päivään ja itse söin paikallisessa pikku ravintolassa 4€:lla loisteliaasti juomineen, oltiin taas ihan budjettimatkailun ytimessä! Viimeisenä iltana, ihan lähellä majapaikkaamme oli paikallisten iltamarkkinat, jossa lähdin käymään mielenkiinnosta katselemassa. Kojut notkuivat ruuan määrästä, joita keiteltiin isoissa padoissa. Kojuista löytyi vaikka mitä! 

Kissakaveri

Kaupungin katuja tutkimassa

Tuoreita kookospähkinöitä juotavaksi

Belangi biitsillä





Iltamarkkinoilla





Seuraavan aamuna 27. Lokakuuta Antti troppasi itsensä lähtökuntoon ja lähdimme lennolle kohti Kuala Lumpuria. Nopeaa vierähti viikko Langkawilla löllöten (ja sairastaen)! Kiva pieni paikka seikkailla saarella ja viettää aikaa rannalla!

Kohti Kuala Lumpuria!




~Smell the sea and feel the sky, let your soul and spirit fly~
-Van Morrison

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Reissun viimeinen etappi- Japani!

Singaporen sykkeessä

Haaveilusta tositoimiin

Unelmat kantavat kauas

Oh New York, New York- 'Ison Omenan' makuja

Uusi-Seelanti; Pohjoissaari- kaatosadetta ja hobitteja

Malediivit- It's a paradise!

Australia-From Sydney to Cairns osa 2/2

Elämää Edinburgh'issa- pienistä vastoinkäymisistä Edinburgh'in lumoihin