Roadtrippin'- Mighty Yosemite

Oli aika heittää hyvästit huikealle San Fransiscolle ja aloittaa kahden viikon roadtrip! Olimme vuokranneet auton Hertziltä kahdeksi viikoksi, aamupäivästä 29.6 oli tarkoitus hakea vuokra-automme sovitusti San Fransiscon lentokentältä. Olimme pakanneet rinkat ja juuri lähdössä juna-asemalle hotelliltamme, kun vielä otimme varauspaperit esille, siinä huomasimmekin, että noutopaikan osoite oli Mason Street, joka ei ollut lentokentällä päinkään. Hetken mietimme, mitenkähän asia nyt oli ja Antti loputa soitti San Fransiscon Hertzin toimistolle, auto olikin toimistolla, eikä lentokentällä. Onneksi tuli soitettua! Muutoin olisimme turhaan matkustaneet tunnin matkan kentälle, vaikka toisaalta olisivathan he auton sinne tuoneet, koska alunperin niin oli sovittu, mutta tämä säästi meiltä junalipun hinnan, ja Hertzin toimisto sattui olemaan n. 2km päässä hotelliltamme, joten päätimme tehdä pienet aamureippailut ja kävellä reppujen ja rinkkojen kanssa toimistolle.

Automme odotti parkkihallissa, olimme vuokranneet Toyota Rav 4- auton, vuokrahintaa kahdelle viikolle tuli 768€. Olisi ollut tietysti fantastista vuokrata punainen avoauto ja ajella sillä pitkin Highway 1:stä, meren rantaa mukaillen ja tukka hulmuten! Mutta se ei olisi ollut kovinkaan käytännöllistä, tarkoitus oli roadtripata useampaan kansallispuistoon myös, joissa tiet huonoja, kuoppasia, päällystämättömiäkin teitä, joten valitsemamme citymaasturi oli ihan soppeli meidän tarkoituksiin.

Ja eikun menoks!

Olimme siinä luulossa, että autoon sisältyisi oma GPS, mutta näin ei ollutkaan! Siiinä sitä oltiin keskellä San Fransiscon ydinkeskustaa ilman karttoja ja gepsiä. Minua ei ihan hirveästi houkutellut hypätä citymaasturin rattiin näissä olosuhteissa, joten Antti sai enemmän kuin mielellään kunnian ajaa ensimmäisen ajovuoron. Antti oli onneksi aamulla, ennen lähtöä, käynyt ostamassa pre paid- liittymän itselleen (itse en jaksanut, kun ilmaista wifiä löytyy hyvin joka paikasta), joka tulikin heti tarpeeseen, googlemapsin voimin lähdimme San Fransiscon liikenteeseen vähän kädet täristen! Kaistoja oli yleensä 3-6 per suunta, joten vaikka piti vain periaatteessa ajaa suoraan, piti aina katsoa, että on oikeasti oikealla kaistalla, kun tiet haarautuivat milloin mistäkin kohdasta. Lähdimme ajamaan kohti Oakland-Modesto- Merced- Mariposa- Ahwahneeta. Tarkoitus oli siis mennä käymään Yosemiten kansallispuistossa.

Yosemitessa käyminen tuli mieleen tuossa toukokuulla, kun aloin miettiä minne sitä ajelisi roadtripillä. Se ei tosin tullut mieleen, että vierailu sinne sattuisi juuri pahimpaan sesonkiaikaan ja vieläpä amerikkalaisten suurimpaan lomaviikonloppuun, nimittäin Fourth of July- viikonlopun alkupuolelle, jolloin suurin osa amerikkalaisistakin lomailee muista turisteista puhumattakaan! Yosemiten sesonkiaika ajottautui muutenkin kesä-heinäkuulle, joten, kun aloin kaksi kuukautta ennen Yosemiteen menoa katsomaan majoituksia kansallispuiston rajojen sisäpuolelta (Yosemite Valleyn/Village alueelta+ lähialueet) oli KAIKKI loppuunmyyty, pienistä telttapaikoista lähtien! Joten vaihtoehdoiksi jäivät Mariposa tai Oakhurstin alue kansallispuiston ulkopuolelta, joista n. Tunnin ajomatka kansallispuistoon.

Viileän kylmästä San Fransiscosta lähdettyämme, tunnin ajomatkan jälkeen, lämpömittari pompsahtikin heti +35 asteen paremmalle puolelle ja maisemat olivat kuivan karuja, auringon polttamaa heinää ja vihreitä kuivannäköisiä puita siellä täällä. California fiilikset! Onneksi oli ilmastointi autossa! Pysähdyimme Mariposan pikkukylässä syömään ja käymään kaupassa, koska siitä matkaa oli enää vain puoli tuntia majapaikkaamme. Mariposa on historiallinen pikku kylä, eteläisin kultaryntäysajan kaupunki, jossa oli vieläkin näkyvissä kultaryntäysajan vaikutteet. Tosi kotoisa paikka! Sieltä jatkoimme matkaa kohti Ahwahneeta, Nipinnawaseeta, josta olimme varanneet Airbnb- majoituksen kolmeksi yöksi, pieni kylä Oakhurstin läheisyydessä (Oakhurst oli myös kyllä pieni paikka).

Koukuttavia karkkeja matkaeväänä!

Mariposan kylä

Meidän houstit olivat sympaattinen eläkeläispariskunta, Carole 72v, eläkkeelle jäänyt rehtori eräästä Los Angelesin koulusta ja Sherman 84v, putkimies ja laivastossa palvellut Korean sodan veteraani. Meillä oli oma huone ja käytävällä oma wc/pesuhuone. Heidän talonsa oli iso, ja talossa asui myös 3 pientä koiraa ja 3 kissaa, jotka olivat todella hauskoja tapauksia! Majoitus maksoi yöltä 83€ ja sisälsi aamupalan. Airbnb majoituksissa on välillä kiva asua, kun pääsee toisten kotiin, tulee itsellekin todella kotoisa olo! Ja sen aikaa kun yöpyy saa ollakin kuin kotonaan, se on myös huippua, että saa tutustua paikallisiin ja bonuksena saa myös käyttää pyykinpesukonetta, joten ei tarvitse erikseen maksaa pesulapalveluista tai itsepalvelukoneista, tai pestä käsin lavuaareissa. Vietimmekin aamut ja illat houstien kanssa hengaillen ja päivät kiersimme Sierra National Forrestin aluetta, pääosin Yosemitea.

Meidän ihanat houstit

Meidän huone

Carolen laittamia herkkuaamupaloja

Carole oli huippukokki, hän kysyi iltaisin mihin aikaan haluamme aamupalan ja kattoi ja laittoi kaiken valmiiksi takapihan terassille meitä varten, he myös aina liittyivät seuraamme syömään. Carole paistoi munakasta, pekonia, pannukakkuja, köyhiä ritareita, makkarapihvejä, leipoi piirakkaa ja tarjoili iltaisin jäätelöäkin, lisäksi tuoreita meloneja, mansikoita yms aamupalalisukkeina, joten söimme aamuisin niin hyvin, että lounaan sai jättää välistä! Carole pakkasi meille myös vasta leivottuja muffinseja evääksi, kun lähdimme patikoimaan, herttainen rouva!

Aamupala oli ihana syödä heidän takapihallaan oleskellen, katsellen kolibrien lentämistä, jotka tulivat viereen juomaan Carolen laittamaa sokerivettä. Eläinkunta oli muutenkin erilaista ja sitä oli paljon! Heti ensimmäiseksi kun saavuimme heidän kotiin, Sherman kehoitti tyhjentämään kaikki ruuat ja mahdolliset ruuanmurut ym. pois autosta, koska mustakarhuja liikkuu paljon alueella ja ne käyvät öisin tonkimassa roskiksia sekä ’murtautuvat’ autoihin ihan riesaksi asti, jos sinne on jotain ruualle tuoksuvaa jättänyt. Sherman sanoi, että useamman kerran viikossa karhut kävivät roskiksilla yöaikaan, aamulla tiesi aina siitä, että karhut olivat käyneet, kun roskat oli levitetty pitkin pihaa ja metallitölkeistä löytyi karhun läpipuremat hampaanjäljet, ei siis paljoa huvittanut pimeällä lähteä pihalle! Yhtenä päivänä olin jättämässä hiekkaisia kenkiäni patikoinnin jälkeen pihalle, mutta houstit heti sanoivat, että älä jätä, koska yöllä kengät täyttyisivät sammakoista ja aamulla olisi limainen yllätys kengissä! Illalla huomasinkin, kun pienet sammakot alkoivat kivuta pitkin olkkarin ikkunoita imukuppiraajoillaan! Lisäksi pihalla iltaisin pitivät kovaa melua isot heinäsirkat ja sammakot, pieni liskokin tuli nähtyä. Alueelta löytyi myös jonkinverran tarantelloja ja skorpioneja (ei myrkyllistä sorttia), onneksi näihin en törmännyt tai ainakaan huomannut. Myös kalkkarokäärmeitä, peuroja, haukkoja ja kotkia oli paljon alueella, siksi meidän houstit eivät päästäneet kissojaan ollenkaan pihalle, koska edelliset kaksi kissaa oli haukka napannut ja vienyt.

Pieni lisko, jonka kissat olisivat halunneet napata

Kolibrien sokerivesijuomapaikka

Ikkunoissa kiipeilevä sammakko

Näillä tiedoilla sitä alkoikin katsoa jalkoihinsa ja tarkemmin ympärilleen aina pihalla kulkiessa! Iltaisin oli kiva mennä aidatulle takapihalle ja katsella tähtitaivasta, taivas oli aina kirkas, sellainen kuin yleensä Suomessa talvella pakkaskeleillä.

Lähdimme heti aikaisin aamulla kohti Yosemitea, koska houstimme kertoivat, että kannattaa olla aikaisin liikenteessä, jos meinaa saada parkkipaikan tänä juhlaviikonloppuna. Päätimme ajaa Mariposan kautta läntisestä portista puistoon ja tulla Oakhurstin puoleiselta portista pois, niin näkisimme kattavasti maisemia!

Maisemat olivat mahtavat vuorineen, koskien ja vesiputousten kuohutessa. Kansallispuistoon tultaessa piti maksaa 30$ maksu per auto portilla, ja sieltä saamalla lapulla sai luvan kulkea puistossa 7 päivän ajan. Löysimme onneksi heti parkkipaikan, johon jätimme auton. Yosemite Valleyssa kulki oma ilmainen shuttle bussi kokoajan tiettyä reittiä, jolla pääsi kulkemaan haluamalleen patikointipaikalle Yosemite Valleyssa. Näin vältyttiin hurjilta automääriltä ja ruuhkilta ja säästettiin luontoa.

El Capitan

Päätimme mennä ensimmäiseksi katsomaan putouksia, kävelimme Lower Falls- reitille. Lämpötilat olivat jo +35c paremmalla puolella, joten olisi ollut sulaa hulluutta lähteä pidemmille patikointireissuille, pelkästään pullovettä olisi pitänyt kantaa aikamoinen määrä! Joten päädyimme tekemään muutaman lyhyemmän haikkauksen, jotka nekin tuntuivat pituudeltaan triplamatkalta kuumuuden takia! Putoukset olivat kauniit ja mukavasti vettä lensi päälle viilentäen olotilaa.

Putouksilta lähdimme toiselle puolelle Yosemite Valleyta, kohti Mirror Lake’n patikointireittiä. Mirror-lake oli kaunis paikka, Pieni järvi, jota ympyröi uljaat vuoret ja oli nimensä veroinen; järvestä heijastui kauniisti vuorten kuvat. Patikoinnin jälkeen kävelimme vielä Happy Islandille päin, koskenvartta pitkin, josta sitten hyppäsimme bussiin ja suuntasimme takaisin autolle. Pysähdyimme vielä autolla muutamiin paikkoihin, mutta minulle iski kauhea auringonpistosmigreeni kuumuuden ja auringonpaisteen takia, joten lähdimme ’kotia’ kohti serpentiiniteitä pitkin ja haimme Oakhurstista pizzat mukaan.

Oravia näkyi puistossa montaa sorttia:)

Mirror Lake

Hiking selfie :D

Punnerrustauko

Tunnel View

 Seuraavana päivänä päätimme lähteä Nelder Groveen katsomaan Sequoia- jättipuita, kävimme kävelemässä the Shadow of the Giants-reitin. Puut olivat valtavan kokoisia, ihan mielettömiä, todella kauniita! Patikointireissun jälkeen lähdimme Bass Lakelle, joka sijaitsi Oakhurstin läheisyydessä. Ajoimme järveä ympäri ja pysähdyimme syömään eväät ja uimaan! Vesi oli todella lämmintä ja siellä olisi viihtynyt vaikka koko illan! Kaunis paikka.

Puunhalausyritys:)

Täällä asuu hyvin onnellisia oravia tai sitten ihan julmetun
kokoisia jyrsijöitä!

Bass Lake

Yosemiten kansallispuisto ja lähiympäristö oli näkemisen arvoinen paikka, mutta toisaalta ei kyllä yhtään tarvi olla kateellinen, minun mielestä Suomesta löytyy ihan yhtä kauniita maisemia Lapin suunnalta ja jos koukataan vähän Norjan puolellekin, eikä löydy kauheita ihmisruuhkia! Luontokokemusta vähän söi tuo ihmismäärän paljous! Olisipa voinut olla ihan yksin koko puistossa, niin olisi ollut ihan eri fiilikset! Mutta mukava reissu jokatapauksessa!

Pienenä vihjeenä, jos aikomuksena on käydä Yosemitessa, niin kannattaa välttää kesä-heinäkuun aikaa väkimäärän ja kuumuuden takia tai ainakin varata majoitukset 4-6kk etukäteen, jos haluaa yöpyä kansallispuiston puolella! Kauniin luonnon lisäksi, kaikista parasta tällä stopilla oli viettää aikaa meidän houstipariskunnan kanssa, huipputyyppejä ja haikeaa oli hyvästit sanoa! Mutta matka jatkuu..

~We live in a world that is full of beauty, charm and adventure. There is no end to the adventures we can have if only we seek them with our eyes open~

-Jawaharial Nehru