Malesiassa Kuala Lumpurin kuumilla kaduilla ja Thaimaan Krabilla nollat taulussa

Saavuimme Kuala Lumpuriin illalla 27. Lokakuuta. Lähdimme lentokentältä metrolla kohti ydinkeskustaa. Metroverkosto tuntui hieman sekavalta, kun operoijia oli useampi, sama lippu ei siis käynyt koko matkalle, vaan uusi lippu piti ostaa, jos meni eri firman raiteille, joten piti olla tarkkana. Olimme varanneet hotellin ihan ydinkeskustasta, sukulaisen suosituksella, Holiday Inn Express’istä (50€/yö). Hyvä hotelli, suosittelen myöskin! Vieressä oli pieni Minimart -marketti, josta bongasin Fazerin Geisha-suklaata, nam!


Ensimmäiset pari päivää menivät todella iisisti Antin toipuessa Langkawilla saadusta taudista, onneksi olimme tosiaan ydinkeskustassa, lyhyen kävelymatkan päässä kaikesta. Kävimmekin kävelemässä heti ensimmäiseksi Kuala Lumpurin kuuluisammalle nähtävyydelle, eli Petronas Towerseille, jotka sijaitsivat reilu puolen kilometrin kävelymatkan päässä hotellilta. Hienoilta näyttivät! Niitä hetken ihailtuamme lähdimme viilentymään tornien yhteydessä olevaan Suria KLCC-ostoskeskukseen, oli meinaan tukahduttavan kuuma tallustella päiväsaikaan kaduilla! 


Keskustan kaduilla







Petronas Towers










Uusin Marvel leffa oli juurikin samana päivänä tullut ensi-iltaan, joten menimme suorinta tietä Surian elokuvateatteriin, ensi-iltaliput maksoivat vain 5€. Ostoskeskukset olivat todella suuria Kuala Lumpurissa, miljooonittain liikkeitä ja ruokapaikkoja ja ihan mitä vain, niihin olisi voinut todellakin eksyä!

Antti jo paremmassa kunnossa!


Suria

Seuraavana päivänä Antti oli jo enemmälti voimissaan ja otimme taxin alle (taxit halpoja, maksavat muutaman euron) ja lähdimme käymään Kuala Lumpurin kansallismuseossa. Museo oli todella pieni ja se tuli nopeasti kierrettyä, päätimmekin lähteä vielä Batu Caves’eille, jos taximatka sinne ei olisi liian hintava, paikka kun sijaitsi vähän kauempana. Nappasin lennosta taxin ja kyselimme hintaa kyseiseen paikkaan. Sattuipa niin, että taxikuski teki taxilla ihan omia bisneksiään ja ehdotti, että tietystä summasta voisi viedä meidät kohteeseen ja lisäksi näyttää muutakin, odottaa paikan päällä ja viedä takaisin hotellille. Mies kertoi tekevänsä vapaa-ajallaan (ja myös hiljasina taxipäivinä) bisnestä viemällä turisteja kaupunkierroksille ja toimivansa oppaana. Hän heitti summan ilmoille ja tietenkin tinkasimme (vaikka hänen ehdottama summa oli mitättömän vähän, siihen nähden,että saimme oman kuskin ja oppaan puoleksi päiväksi). Päädyimme maksamaan hänelle 120 Malesian ringittiä (=n.24€) ja lähdimme matkaan!

National Museum


Matkalla Batu Caves’ille pysähdyimme Malesian kuninkaan palatsilla, jonka kuskimme halusi meille näyttää ja kertoi omasta kulttuuristaan. Kävimme porttien välistä kurkkimassa tuonne hulppeaan palatsiin!





Batu Caves sijaitsi pienen porrastreenin päässä korkeuksissa ja portaiden päässä avautui iso luola ja luolan sisällä sijaitsi temppeli. Luolasto oli kyllä hienon näköinen! Apinat tietenkin vartioivat temppeliä ja yrittivät viedä vierailijoiden ruuat.

Batu Caves

















Neljäntenä päivänä satoi kaatamalla ja ukkosti, päädyimme katselemaan leffoja hotskuhuoneessa sekä pesemään pitkästä aikaa pyykkiä, mitä oli kertynyt ruhtinaallisesti. Hotellista löytyivät kolikoilla toimivat pesukoneet, mikä sitten olikin projekti. Yksi koneellinen maksoi 10 ringittiä (n.2€) ja koneeseen kävivät VAIN 0,2 ringittin kolikot, sama juttu kuivureiden kanssa, jotka maksoivat 8 ringittiä/koneellinen, joten tarvitsimme yhteensä pyykinpesuun yli 200 kolikkoa (3koneellista ja 2 kuivurikertaa)!! siinä se päivä vierähtikin naputellessa kolikoita yksitellen pyykkikoneisiin ja kuivureihin.

Pyykkipäivä

Myöhään yöllä Jussi, enoni Hongkongista oli saapunut Kuala Lumpuriin työmatkalle ja majoittautui soppelisti samassa hotellissa, tapasimmekin seuraavana iltana piiitkästä aikaa ja lähdimme metsästämään hyvää ravintolaa illaksi. Matkassa oli myös mukana Jussin työkaveri Mika (melkeenpä asuu naapurissa Sjoella) joten oli oikein Seinäjokisten kokoontuminen Kuala Lumpurin kuumassa yössä! Puolelta öin alkoi sääkin olla sopivan kuuma tukahduttavan kuuman sijaan. Jussi jatkoi matkaa jo seuraavana päivänä ja me jäimme vielä Kuala Lumpuriin, tarkoituksena oli meilläkin alunperin jatkaa matkaa Thaimaan puolelle, mutta päädyimme buukkaamaan lisäyön, koska Uudessa-Seelannissa tapaamamme reppureissukaverimme oli tulossa myöskin Kuala Lumpuriin!

Täällähän tapaa tuttuja:)!


Seinäjokisten kokoontuminen Kuala Lumpurin yössä:)

Reppureissukaveriamme odotellessa lähdimme tutkimaan lisää Kuala Lumpurin katuja, päädyimme kävelemään Chinatownin hulinaan kapeille kaduille sekä käymään kauniissa Sri Mahamariamman Temppelissä, sieltä kävelimme Sultan Abdul Samad rakennuksen ohi ja kiertelimme lähialuetta.





Flea market Chinatown


Sri Mahamariamman Temple






Kasturi Walk







Päädyimme auringonlaskun aikaan Menara KL tower’ille, joka on yksi maailman korkeimmista rakennuksista, 420m korkea. Ostimme liput observation deckille (20€/hlö). Ylhäältä korkeuksista näki mahtavasti koko Kuala Lumpurin. Siellä oli myös ’sky box’, lasihuone, johon sai kävellä (jos uskalsi), pohja siis lasia ja näki todellakin kuinka korkealla tuli oltua! Vähän meinasi jalat mennä veteläksi, mutta tulipahan käytyä. Kaupunki näytti kauniilta pimeän laskeuduttua.

Näkymät KL Towerista


Sky Box











Menara KL Tower


Pyörimme myös Bukit Bintangin alueella, joka sijaitsi lähellä hotelliamme ja kävimme Pavilion KL ostoskeskuksessa ihmettelemässä tuota ostoskeskusksen kokoa ja menoa. Lopuksi päädyimme kävelemään KLCC Park’iin, Petronas Towersien lähelle.




Pavilion Crystal Fountain

Pavilion KL ostoskeskuksen 'aula'

KLCC Park





Olimme pakanneet illalla rinkkamme valmiiksi aamun lentoa varten ja odottelimme viestiä milloin kaverimme laskeutuisi Kuala Lumpuriin, heti Dominiquen saavuttua lentokentältä keskustaan, lähdimme Kuala Lumpurin yöhön. Olipahan ihana jälleennäkeminen! Hän oli jo kiertänyt Aasian ja oli matkalla Indonesiaan ja sieltä myöskin puolevuoden reissunsa jälkeen kotia kohti jouluksi. 



Reunion:)  



Yöllä kävelimme Kuala Lumpurin vilinässä kuumankosteita katuja pitkin takaisin hotellille hyvästeltyämme taas reppuressukaverimme ja muutaman tunnin kauneusunien jälkeen lähdimme kohti lentokenttää.




Kuala Lumpur on hyvä stoppi reissulle, koska sieltä pääsee lentämään halvalla minne päin Aasiaa vain! Muutamassa päivässä ehtii vallanmainiosti kiertämään kuuluisimmat nähtävyydet. Kuala Lumpurissa kohtaa rikkaus ja köyhyys ja ilmassa on pientä kaaottisuutta, mikä oli minusta oikein kotoisaa! Kohokohta meille oli tietenkin nähdä ihania tuttuja naamoja, eipä ole nähty sukulaisia tai perhettä viiteen kuukauteen! Sekä aivan huippua, että saatiin aikataulut natsaamaan ja ehdimme nähdä myös ennen lentoamme reppureissukaverimme!
-----
Thaimaaseen, Krabin lentokentälle saavuimme 2. Marraskuuta. Air Asian lento KL:sta Krabille maksoi 45€/hlö. Täytyy sanoa, että lentohenkilökunta oli mitä mainion, joukossa oli stuertti, jossa  oli koomikon vikaa, hän veti ihan omaa showta kuulutuksia tehdessä. Kerrankin kaikki kuuntelivat korvat höröllä turvallisuusohjeet, oli meinaan niin mustaa huumoria stuertin puheet, tuli kyllä kaikki oleellinen hauskoin esimerkein kerrottua, loistavaa stand up -komiikkaa! Laskeuduttuamme stuertti vielä henkäisi syvään mikrofoniin ja sanoi kovaan ääneen, että ”thank God we have landed, huh”, Jaksoi hymyilyttää stuertin puheet koko loppupäivän. Olimme varanneet Avatar Railay- hotellista huoneen Railay Beachilta (100€/yö sis. Buffet aamupala), otimme taxin lentokentältä ja lähdimme kohti satamaa Naam Mao Pier’ille, jonne oli n. puolentunnin matka, sieltä hyppäsimme long-tail boat’iin ja ajelimme vartin matkan Railaylle, sinne ei siis muutoin pääse kuin veneellä!



Naam Mao Pier

Nuo long tail boat'it eli pitkähäntäveneet



Kohti Railayta

Ehdittiin juuri hotellille, ennenkuin alkoi kaatosade!

Kiva kämppä

Partsilta pääsi suoraan altaaseen, tykkäsin!


Kauan aikaa tuli tuumailtua minne sitä Thaimaassa ensimmäiseksi menisi, päädyimme lopulta Krabiin Railayhin, sen takia, että se oli suhteellisen lähellä lentokenttää, että myös lautalla pystyi lähteä saarihyppelemään ja myöskin hyvät yhteydet lähteä vaikka maitse bussilla kulkemaan ylöspäin hitaasti kohti Bangkokia, mistä seuraava lento lähtisi.

Railay osoittautui kuitenkin pieneksi pettymykseksi. Paikkaa oli kovasti kehuttu erinäisissä kirjotuksissa ja blogeissa, rantoja kehuttu ja mainittu yhdeksi paikaksi missä kannattaisi käydä, ihmettelempä vain miksi? Paikka oli täysi turistirysä ja 15 min. venematkan päässä oli Ao Nang, mikä oli vielä isompi turistirysä, autenttista Thaimaata täällä ei ollut minkään vertaa. Liikaa turisteja, eikä rannatkaan olleet erikoisia, ihan kivoja joo, mutta ei mitään wow factoria (ehkä on tullut nähtyä liian hienoja biitsejä, niin onkin kriteerit korkealla). Paikka oli todella pieni, Railayn kiersi tunnissa ympäri. Railayssa oli pari rannanpätkää ja pari pientä rantakatua, missä ruokapaikkoja tms. Rantavedessä oli myöskin joitain meduusojen tyylisiä polttavia eliöitä, joten ei huvittanut uimaan mennä mereen parin polttavan iskun jälkeen! Moni tulee Railaylle harrastamaan kalliokiipeilyä, ja Railayta ympäröikin hienot korkeat kalliot. 








Rantakatu











Kaikenlaisia otuksia tulee vastaan!









Railay by night

Koska paikassa itsessään ei ollut hirveästi mitään nähtävää, tuli aikaa vietettyä hotellilla, ihme kyllä olimme maksaneet jo hotellin etukäteen viideksi yöksi, joten päädyimme loppupeleissä oleskelemaan tuon ajan Railaylla. Onneksi hotelli oli tosi kiva, huoneesta oli suora pääsy uima-altaalle mikä oli fantastista, iisiä allaselämää!

Hotellin tiluksia


Apinat hyppivät talojen katolla jatkuvasti



Onnenhetki, kun avattiin salmiakkapussi, joka
tietenkin jaettiin tasan, ettei tule tappelua :)

Uima-altaalla tuli päivät löhöttyä..








Akut tuli ladattua, kirjoja luettua ja ennenkaikkea oli aikaa pähkäillä mitä tekisimme loppukuukauden ja minne seuraavaksi. Koska Thaimaa ei loppupeleissä napannutkaan ja silmissä siinti ultimaattinen seikkailu ja silmiä hivelevä paratiisiranta ilman turistimassoja loppuajalle täälläpäin maailmaa, päätimmekin heivata Thaimaan läpi reissaamissuunnitelman pois ja kaivaa jo kertaalleen hylkäämämme suunnitelmamme lähteä seuraavaksi Sri Lankalle! Seikkailuja ja aitoa kulttuuria, kiitos, we are ready! Railayn parasta antia (uima-altaalla olon lisäksi), oli tietenkin thaikkuruoka, mikä on kerrassaan hyvää että naurettavan halpaa! Syötyä tulikin ruhtinaallisesti ja kokeiltua vaikka mitä annoksia.


Palaamme takaisin Thaimaaseen kuun lopulla, joten annettakoon vielä Thaimaalle uusi mahdollisuus (ja I know, jos aitoa kulttuuria jne haluaa nähdä, on parasta suunnata ihan muualle kun turistimestoille :)). Railay soveltuu hyvin yhden max. kahden yön stopiksi, esim. jos on tulossa saarihyppelyltä ja on matkalla Krabin lentokentälle, tai jos tykkää harrastaa kalliokiipeilyä. Phi Phi saaret (nuo missä Leonardo Dicaprion the Beach- leffakin on kuvattu) on vain puolentoista tunnin lauttamatkan päässä, jos kiinnostaa siellä vierailla.


~I don’t know where I’m going from here, but I promise It won’t be boring~
- David Bowie

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Malesia: Löhöilemässä Langkawilla

Reissun viimeinen etappi- Japani!

Singaporen sykkeessä

Haaveilusta tositoimiin

Unelmat kantavat kauas

Oh New York, New York- 'Ison Omenan' makuja

Uusi-Seelanti; Pohjoissaari- kaatosadetta ja hobitteja

Malediivit- It's a paradise!

Australia-From Sydney to Cairns osa 2/2

Elämää Edinburgh'issa- pienistä vastoinkäymisistä Edinburgh'in lumoihin