22.Marraskuuta aikaisin aamulla saavuimme Kambodžan pääkaupunkiin Phnom Penh’iin. Viisumin sai nopeasti ja kätevästi lentokentältä ja maksoi 30 USD. Kävimme heittämässä rinkat Tea house Asian Urban Hotellille (45€/yö, halpa ja hyvä hotelli, suosittelen!) ja lähdimme tutkimaan Phnom Penhin katuja. Lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsi vaikka ja mitä, mutta polttavassa kuumuudessa käveleminen oli jokseenkin mahdotonta, joten päädyimme jo kilometrin tallustamisen jälkeen tuk tuk-kyytiin.
 |
| Phnom Penh |
 |
Leppoisa Tea House hotellimme sisäpiha, josta sai nimensä mukaisesti
mielettömän hyvää teetä |
 |
| Hyvää ja halpaa ruokaa hotellin ravintolasta:) |
Kiertelimme Itsenäisyysmonumentilla, kansallismuseolla, kuninkaallisessa palatsissa, Central marketilla ja mitä nyt vastaan sattui tulemaan. Kambodžan kaduilla kävelemisessä ja tuk tukilla ajelemisessa oli oma ihana tunnelmansa; nuo kuumat, pölyiset tiet, polttava auringonpaiste, ystävälliset ihmiset, katujen varrella olevat pikkukojut, pieni kaaos liikenteessä ja ihmisten puheensorinaa jokapuolella..
 |
| Independence Monument |
 |
| National Museum of Cambodia |
 |
| Museon aarteita |
 |
| Royal Palace alueella |
 |
| Royal Palace puutarha |
 |
| Central Market |
Päätimme iltapäivästä viimeiseksi lähteä (ei niin mukavaan paikkaan) Tuol Sleng museoon ( myös koodinimeltä Prison S-21). Maassa kun maassa on aina mielenkiintoista perehtyä paikalliseen kultturiin sekä maan historiaan ja niin myös Kambodžassa. Kaikki tietävät Hitlerin ja Stalinin hirmuteot, mutta Kambodžan kansanmurha on ainakin eurooppalaisille vieraampi tapahtuma, vaikka siitä ei edes ole niin kauan aikaa, joku on ehkä saattanut nähdä kyseiseen tapahtumaan sijoittuvia elokuvia, esim. tunnetuin itselle on Kuolemankentät (The Killing Fields), joka on suomalaisissakin televisioissa pyörinyt.
Kambodžan kansanmurha on yksi järkyttävämmistä asioista, mistä tuli opittua paljon tällä reissulla. Olen aikaisemmin lukenut ja kuullut tapahtumasta, mutta se KOSKETTI ihan eri tavalla, kun kävi henkilökohtaisesti kyseisissä paikoissa, ymmärsi ja näki asiat ihan toisesta näkökulmasta. Todella lyhyesti sepustettuna; Kansanmurha tapahtui vain vaivaiset 42 vuotta sitten (vuosina 1975-1979), mikä on käsittämätöntä! Kansanmurhan takana olivat Puna khmerit ja hirmuhallitsijana Pol Pot ja sen seurauksena 2-3miljoonaa ihmistä kuoli. Kaupungit tyhjennettiin ja ihmiset pakkosiirrettiin maaseuduille pakkotöihin. Moni kuoli nälänhätään, sairauksiin tai teloitettiin. Lopulta Vietnam hyökkäsi Kambodžaan, Puna Khmerit syrjäytettiin.
Kaiken ikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin pidettiin vangittuina Tuol Sleng- koulurakennuksessa, mitä ihmellisimmistä ja mitättömistä syistä. Koulusta muotoutui kidutuskeskus, jos sieltä sattumoisin selvisi hengissä, vietiin ’kuolemankentille’ tapettavaksi. Tuol Sleng oli kauhea paikka, siellä on oikein aistittavissa ne kauheudet, mitä siellä tapahtui. Tuol Slengistä tehtiin myöhemmin museo ja on kyllä tärkeää, että ihmiset muistavat ja kuulevat näistä tapahtumista, jottei sellaista pääsisi enää ikinä tapahtumaan! Tuol Slengissa tapettiin noin 20 000 ihmistä, pihassa on 14 ihmisen ruumiit haudattuna, ketkä sieltä löydettiin viimeiseksi. Huoneet on jätetty niinkuin ne ovat olleet; seinillä ja lattioilla voi nähdä verijälkiä, kidutushuoneissa oli yksi sänky ja kahleet, joissa ihmisiä pidettiin. Koululla vankeina olevia ihmisiä kohdeltiin kuin eläimiä- oikeastaan vielä huonommin, ilman minkäänlaista ihmisarvoa.
 |
| Tuol Slengin ulkopiha, johon on haudattu viimeiset sieltä löytyneet uhrit |
 |
| Kidutushuone |
Luokkahuoneisiin oli rakennettu minimaalisia koppeja, joissa muutoin 'vangit 'olivat. Yksi rakennus oli verhottu verkolla, jotta ’vangit’ eivät enää pystyisi tekemään itsemurhia (itsemurha oli armollinen pelastus verrattaessa kidutuskuolemaan). Vain hirmuhallitsija Pol Pot sai päättää kuka sai luvan kuolla ja milloin ja missä kidutusvaiheessa. Kidutushuoneissa oli kuolleiden kuvia seinällä, jotka oli otettu heti kuoleman jälkeen ruumiista, pääsääntöisesti ruumiit olivat kuihtuneita luurankoja, koska ruokaa ei ollut tarjolla ja ne olivat jalasta kiinni sängyssä. Punakhmerit dokumentoivat tarkasti jokaisen uhrinsa ennen ja jälkeen kuoleman, joten useampi huone näissä rakennuksissa on täynnä uhrien kasvokuvia.
 |
Aidattu rakennus, jottei kukaan pääse hyppäämään ylhäältä ja
tekemään itsemurhaa |
 |
| Uhrien kuvia, dokumentoitu vangitsemisen yhteydessä |
Ne, jotka sattumoisin selvisivät Tuol Slengistä elossa, vietiin läheiselle (15km kaupungin ulkopuolelle) peltoalueelle, entiselle kiinalaiselle hautuumaalle, jossa kaikki teloitettiin brutaalisti. Kuulema luoteja haluttiin säästää, joten esim. lapset hakattiin kuoliaaksi. Välineinä käytettiin kaikenlaisia keppejä, puukkoja, vasaroita, kirveitä, pääsääntöisesti pää katkaistiin poikki, mutta usein se ei onnistunut ensi yrittämällä. Me kävimme vierailemassa kyseisellä Choeung Ek- Killing Fieldillä (näitä Killing fieldsejä löytyy useita ympäri Kambodžaa).
Ensinäkemältä Killing Field näytti vihreänvehreältä puistoalueelta. Otimme audio tour- kuulokkeet ja lähdimme kävelemään aluetta läpi ja kuuntelemaan noita kauheita tapahtumia. Hyvin nopeasti eteen tulivat joukkohaudat, joihin oli osaan haudattu päättömiä ruumiita, joihinkin pelkkiä alastomia lapsia ja naisia. Sadesäällä vesi nostattaa edelleenkin ihmisten luita ja vaateriepuja esille, jotka jätetään paikoilleen ja näitä ihmisten luita ja vaateriepuja oli ihan ympäriinsä, missä kävelikin, ihan omien kenkien vieressä.
 |
| Joukkohauta |
 |
Killing tree, jota vasten lapsia hakattiin ja surmattiin
ja heitettiin vieressä olevaan naisten joukkohautaan |
 |
Puu, johon ripustettiin kaiuttimia soittamaan musiikkia,
ja peittämään uhrien äänet teloituksen aikana |
 |
| Maassa olevia luita ja vaateriepuja oli jokapuolella |
Viimeiseksi Killing Fieldin kierrettyämme saavuimme Stupaan, joka on pystytetty uhrien muistolle. Siellä on n.9000 uhrin pääkallot, jotka löydettiin aluetta tutkiessa, pääkallot on lajiteltu kuolintavan ja iän mukaan. Mitäpä tähän voi sanoa, sanattomaksi veti ja näin herkkänä ihmisenä tunteet olivat kyllä pinnassa, kertakaikkisen jäätävän järkyttävää, että tälläistä tapahtui vielä 70-luvun loppupuolella. Vaikka Tuol Slengistä ja Killing Field reissusta jäikin pidemmäksi aikaa inhottava olo, oli kuitenkin tärkeää käydä kyseisissä paikoissa, jotta ymmärtäisi Kambodžalaisia paremmin ja heidän historiaansa.
 |
| Stupa |
 |
| Stupa oli lattiasta kattoon täynnä uhrien pääkalloja |
 |
| Takaisin kuolemankentiltä Phnom Penhissä |
Pari päivää Phnom Penhissä menivät nopesti ja jatkoimme kohti Siem Reap’ia, jonne lensimme pienellä potkurikoneella aikaa säästääksemme, matka kesti n.45 min (lennot Bangkok-Phnom Penh-Siem Reap-Bangkok 330€/hlö) Kirjauduimme Saem Siem Reap hotelliin (80€/yö) ja meidän hyväksi onneksi, meidät oli upgreidattu (ilman lisäkustannuksia) parempaan huoneeseen, uima-altaan viereen! Rentouduimme hetken altaalla ja lähdimme illalla tuk tukin kyydillä parin kilometrin päähän Siem Reapin keskustaan. Kävelimme noilla night market- kaduilla ja fiilistelimme kaupungin pöhinää. Siem Reapissa oli todella rennonletkeä fiilis, tänne olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa!
 |
| kohti Siem Reapia |
 |
| Saem Siem Reap-hotelli |
 |
Eksoottisia hedelmiä on saanut kyllä syödä
ruhtinaallisesti:) |
 |
| Night Market, Siem Reapin keskustassa |
Suurin syy Siem Riepissä vierailuun oli tietenkin se, että sieltä löytyy tuo mahtava UNESCO:n maailmanperintökohde, Angkor Wat, jonne piti ehdottomasti päästä tällä reissulla! Se rakennettiin 1100- luvun alussa kuningas Suryavarman II:n valtiotemppeliksi ja pääkaupungiksi ja on nykyään koko Kambodžan symboli. Meillä oli vain päivä aikaa, joten heräsimme todellakin aamulla klo 04 ja lähdimme oman kuskimme kanssa (jonka sai hotellin kautta hankittua) kohti Angkor Watia, vaikka kello oli vasta 05 aamulla, oli ihmisiä sadottain ostamassa lippuja! Saimme kuitenkin liput suht. nopeasti ja lähdimme Angkor Watin temppelin eteen katsomaan tuota kuuluisaa auringonnousua, olihan se aikaisen heräämisen arvoista! Angkor Wat näytti todella kauniilta auringon noustessa!
Temppelialue on todella todella iso kompleksi, joten oma tuk tuk- tai autokuski on pakollinen valinta, jotkut näyttivät myös vuokranneen polkupyöriä ( mikä tuntui hullunhommalta yli +35 kuumuudessa). Kävimme auringon noustua tutkimassa Angkor Watin temppeliä, sen jälkeen pyörähdimme hotellille syömään aamupalan ja lähdimme takaisin tutkimaan temppelialuetta.
 |
| 04 aamulla liikenteessä! |
 |
| Angkor Wat and sunrise |
Kiersimme päivän aikana noin kymmenkunta temppeliä, enempää ei olisi jaksanut kuumuuden takia ja myös ettei tule ”temppeliähkyä”. Temppelit olivat kerrassaan mahtavia! Mielenkiintoista oli käydä myös Ta Prohm temppelissä, mikä oli valtavan maagisen kaunis vanhoine puineen ja puun juurineen, jotka kasvoivat temppelin katolla ja muureilla. Temppeli on tunnettu myöskin siitä, että siellä on kuvattu Tomb Raider elokuva.
 |
| Ta Prohm |
 |
| Muita temppeleitä tutkimassa |
 |
| "Face" Temple |
 |
| Zen fiilis |
 |
| Ja matka jatkuu.. |
Iltapäivästä palasimme väsyneinä ja hikisinä takaisin hotellille ja hyppäsimme altaaseen viilentymään, olipahan päivä! Kambodžassa olisi viihtynyt pidemmänkin aikaa, mutta harmillisesti meillä oli vain käytettävissä 5 päivää,4 yötä, mutta siinäkin ajassa ehti aika paljon kokea ja nähdä!
~Our human compassion binds us the one to the other-not in pity or patronizingly, but as human beings who have learnt how to turn our common suffering into hope for the future~
-Nelson Mandela
Kommentit
Lähetä kommentti