Jatkoimme matkaa Wanakasta 28.8. kohti Queenstownia, pysähdyimme käymään A.J Hackett (Bungyhyppyjen pioneeri ja lajin tuonut tunnetuksi) bungy-sillalla, joka sijaitsi ihan Queenstownin liepeillä. Näimmekin muutaman hypyn sillalta, ei kuitenkaan itse tehnyt mieli mennä moista kokeilemaan, mutta kauniit puitteet hypylle! Antilla sen sijaan mielessä pyöri jo seuraavan päivän Fox & Swingihyppy, mitkä oli buukannut itselleen!
 |
|
Queenstownissa tarkoitus oli olla 4 yötä, yövyimme YHA Lakefront-hostellissa (61€/yö), jossa myös meillä oli iloinen jälleennäkeminen Jamien ja Tylerin kanssa! Queenstown on tunnettu menomesta ja ja siellä voi harrastaa kaikkea mahdollista hullua extremeä! Seuraavana päivänä pojat kävivätkin hyppäämässä maailman korkeimman Bungyhypyn ja Antti kävi hyppäämässä maailman korkeimman Shotover Canyon Swingin - ja Foxin (Foxissa juoksu alas kalliolta 182m korkeudesta, 10m vapaapudotus ja parinsadan metrin liuku kanjonin yli toiselle puolelle, Swingissä hyppy 109m korkeudesta, 60m vapaapudotus ja swingi kanjonin pohjalle, hintaa moiselle kombolle tuli 299 NZD eli n.182€). Hurjan näköistä!
 |
Shotover toimistolla merkattavana, Jamiellä ja Taylorilla oli
iso kasa numeroita kädessä, Antille sen sijaan piirrettiin
lumiukko :D |
 |
| Ready to jump! |
 |
| oh yeah! |
Queenstownissa kävelimme pitkin keskustan katuja ja kauppoja. Kävimme myöskin kävelemässä Queenstown Gardens-puistossa ja Wakatipu-järven rannalla. Queenstown ei iskenyt minuun niin paljon, olihan siellä tietysti hienot maisemat vuorineen, mutta puuttui tietynlainen sielukkuus paikasta, pidin esim. Wanakasta enemmän, mutta kiva oli täälläkin käydä seikkailemassa!
 |
| Queenstownin keskustaa |
 |
| Lake Wakatipu |
 |
| Queenstown Gardens |
 |
| Queenstown by night |
Queenstown oli myöskin kallis paikka budjettireissaajalle. Oli kuitenkin mukavaa vaihtelua, että sieltä löytyi hyviä ruokapaikkoja, tulivathan nuo nuudelit ja pastat jo korvista ulos, joten oli kiva vaihteeksi päästä ulos syömään! Tulikin testattua tuo Queenstownin kuuluisa Fergburger! Hinta ja laatu olivat kohdillaan, mutta en silti käsitä, miksi sinne jonotetaan ympäri vuoden tuntikaupalla! Hyviä burgereita jokatapauksessa, mutta ei nyt maailman parhaimpia..
Toinen helmi oli Queenstownin The Remarkable Sweet Shop- karkkikauppa siis! Siellä tehtiin paikanpäällä fudgea, jota sai ilmaiseksi maistella, lisäksi kaupasta löytyi 'ympärimaailmaa'-osasto, josta löytyi eurooppalaisia karkkeja, myös suomalaisia! Mm. Pandan lakuja, lisäksi noitapilleja ja liitulakuja löytyi myös, joita tulikin syötyä reippaasti salmiakin puutteessa.
 |
| Famous Fergburger |
Meillä oli Queenstownissa todellinen reunion, kun Wellingtonissa hyvästellyt sisarukset Simon ja Dominique olivat tulossa Deep South-loopilta takaisin Queenstowniin ja vieläpä ensimmäisen kuskimme Bobbyn kanssa sekä muutaman muun tutun tyypin kanssa edellisestä bussistamme! Joten illalla oli riemukas jälleennäkeminen Queenstownin yössä..ja seuraavana.. ja sitä seuraavana iltana! Tylerilla oli synttärit, joten tuli juhlittua niitäkin samalla.
 |
| Peli-ilta jokailta :D |
 |
| Cheers mates:) Miss you! |
Meidän bussipasseihin olisi kuulunut kahden yön Deep South reissu (Stewart island, Milford Sound, Invercargill), mutta päätimme jättää sen välistä ja sen sijaan tehdä päiväreissun Milford Soundiin Queenstownista, Strayn pahimman kilpailijan Kiwi Experiencen bussilla Jamien ja Taylorin kera.
Milford Sound päiväreissu maksoi 120NZD/pää (75€). Lähtö oli aikaisin aamulla ennen 07 ja takaisin tultiin illalla klo 20. Pitkä päivä siispä! Milford Sound risteily ei mielestäni ollut mitenkään erikoinen, hienot maisemat tietysti, mutta itse bussimatka Queenstownista Milford Soundiin (Fiordland National Park'in halki) oli mieletön!! Tie oli kiemuraista ja Milford Soundiin pääsi vain yhden tunnelin kautta (1,2km pitkä Homer Tunnel), joka kulki vuoren läpi. Maisemat olivat kertakaikkisen mahtavat; lumihuippuisia vuoria vierivieressä, sademetsää, peilijärviä ja isoja aukioita kultaisen heinän peittämänä! Täällä olisi viihtynyt pidemmänkin aikaa ihastelemassa luonnon kauneutta.
 |
| Matkalla bongattua.. |
 |
| Misty Mountains |
 |
| Mirror Lake |
 |
| Milford Soundissa, tällä laivalla pienelle ristelylle: |
 |
| ..Ja takaisin Fiordland kansallispuiston läpi kohti Quuenstownia. |
Neljä päivää Queenstownissa olivat supervauhdikkaita; aikaisia herätyksiä ja illalla meni aamun puolelle hotellille tulo, kun vietimme aikaa kavereiden kanssa, tällä kertaa oli aika sanoa kaikille lopulta sydäntäraastavat hyvästit, eikä täyttä varmuutta milloin taas nähdään, kaikki lensivät kirjaimellisesti eripuolille maailmaa. Hauskaa oli reissata yhdessä ja mitä mahtavia muistoja vaalittaviksi!
Viimeisen läksäri-illan jälkeen hipsimme hotellille aamuyöstä ja muutaman tunnin unien jälkeen lähdimme aamulla reippaina ((lue:kuolemanväsyneinä)) 08 aikaa kohti Dunedinia, kyläilemän viikonlopuksi Antin pikkuserkun aviomiehen vanhempien luokse, bussimatka kesti noin 3,5h ja InterCityn bussilipulle tuli hintaa 24€/hlö/suunta. Matka taittuikin nukkuessa univelkoja pois ja välillä toisella silmällä ihastellen maisemia!
Dunedinissa meitä vastassa oli Brian (iloisen perhetapahtuman johdosta Brianin vaimo oli Australiassa tyttärensä luona), joka huolehti meistä koko viikonlopun ja kuskasi autollaan meitä ympäri Dunedinia! Kävimme Settlers Museossa, mikä oli todella hieno! Kävimme kävelemässä maailman jyrkimmällä asutulla kadulla, Baldwin Streetillä, siinä vähän jano tulikin ja lähdimme Emerson’s Brewery-panimoon drinksuille, todella hieno paikka ja hyvää olutta!
 |
| Settlers Museum |
 |
| Maailman jyrkin asutuin katu, Baldwin Street |
Seuraavana päivänä lähdimme Tunnel Beachille. Kaunis paikka, meri myrskysi voimakkaana ja iski pitkin kallioita!
Kävimme myöskin ajelemassa vuorelle, josta avautui näkymä Dunedinin keskustaan että merelle ja pyörähdimme Brianin työpaikalla. Sää oli aika kolea, +3c ja sateista, luntakin oli vuoren huipulla, mutta pilvet sen verran väistyivät, että näimme hyvin näkymät! Kävimme myöskin meren rannalla ja Dunedinin keskustassa kävelemässä ja syömässä sekä viihdyimme Brianin kotona. Tapasimme hänen kaksi tytärtään, sekä skypen kautta Australiassa asuvan Brianin tyttären perheen että heidän uuden tulokkaan sekä Brianin vaimon Pennyn! Meillä oli oikein mukava viikonloppu ja tuntui, että sai uusia sukulaisia! Suurkiitokset!
 |
| Dunedin |
 |
| Katutaidetta |
 |
| Meren rannalla kävelemässä |
 |
| Thank you Brian!! |
Palasimme takaisin Queenstowniin, jossa vietimme vielä pari yötä, kävimme haikkaamassa Queenstown Hill Loop Trackin, joka oli tietysti pelkkää ylämäkeä huipulle, mutta kipuamisen arvoinen paikka käydä! Ylhäältä, läheltä vuoren huippua, löytyi Basket Of Dreams- veistos, jossa pystyi chillailla ja ihailla maisemia, jotka avautuivat Wakatipu- järvelle ja The Markables vuorille sekä muille ympärillä oleville vuorille.
 |
| Queenstown Hill Loop Track |
 |
| Lake Wakatipu |
 |
| Word. |
 |
Basket of Dreams
|
5.9. jatkoimme matkaa Stray bussilla, Leftie kuskin kyydissä kohti Aoraki/Mount Cook’ia, jonne jäimme neljäksi yöksi. Olimme varanneet (hyväksi todetusta YHA'n ketjusta) YHA Aoraki Mt Cook:sta huoneen (75€/yö). YHA majoitus oli ihanan mökkimäinen ja rakennuksesta löytyi Sauna! Tosin kuiva sauna, johon ei saanut vettä heittää..Mutta sauna kuitenkin!
 |
| Matkalla Mount Cookille |
 |
| Majoituksemme |
 |
| Mökkifiilis! |
 |
| Maisemat, kun astui huoneesta pihalle.. |
Mount Cook on Uuden-Seelannin korkein vuori: 3,724 metriä. Se on saman muotoinen kuin Mount Everest (mutta vain n. vajaa kolme kertaa pienempi), joten moni tulee tänne harjoittelemaan ennen Everestille kiipeämistä! Mount Cookin alue oli aivan mahtava, pikkuriikkisen pieni kylä keskellä lumihuippuisia vuoria ja turkoosinsinisiä pikkujärviä!
 |
| Love this place! |
 |
| Mount Cookin kylä |
Koko eteläsaaren kiertelyn ajan meillä oli ollut suhteellisen hyvät säät, puolipilvistä tai aurinkoista +4...+12c lämpötilat, mutta Mount Cookilla satoi vettä, lunta ja jäätä oikeastaan kokoajan, myrskysi ja ukkosti lisäksi, mielenkiintoinen yhdistelmä! Kun sade taukosi kävimme kuitenkin kiertämässä kävelylenkkejä ja yhtenä päivänä lähdimme Hooker Valley Trackille patikoimaan. Jouduimme tosin kääntymään takaisin, matkaa olisi ollut vielä n.20min. reitin kääntökohtaan, mutta taivaalta satoi jäätä ja yhdistettynä myrskytuuleen se oli aika kivuliasta, alppiolosuhteissa säät vaihtuivat radikaalisti hyvinkin tiuhaan, joten ei viitsitty uhmata luontoäitiä vaan pakko oli kääntyä takaisin, muutoinkin oli pimeä tulossa, mutta hieno reitti näin lumisateellakin, vaikka sumun takia ei kaikkia vuoria nähnytkään.
 |
| Hooker Valley Track |
Yhtenä yönä ilma kylmeni pakkasen puolelle ja sää kirkastui kuin salamaniskusta ja monta päivää kiusannut sumuseinä häipyi taivaan tuuliin, samantien oli pakko lähteä kipin kapin yövaatteissa pihalle ihastelemaan maisemia! Täysikuu valaisi lumihuippusia vuoria niin, että lumi loisti pimeässä sekä tuhannet tähdet taivaalla, Mount Cookin huippu näkyi selvästi ensimmäistä kertaa meille, näkymä oli jotain niin maagista!! Kerrassaan mieletöntä, yksi kauneimmista näkymistä, mitä olen elämäni aikana nähnyt! Yksi lumivyörykin tuli siinä pakkasyössä vuoria katsellessa havaittua. Harmi, kun minun kameralla ei onnistu pimeässä ottaa kuvia, joten jäi ikuistamatta tuo kauneus, mutta alapuolella yksi netistä napattu kuva, joka ei kyllä tee oikeutta näkymille, mutta antaa vähän osviittaa. Sykähdyttävä maisema kertakaikkisesti!
 |
| Täysikuu ja pakkasyö tulossa |
 |
| Tälläiset yönäkymät, mutta livenä vielä moninkertaisesti kauniimpaa!!(https://www.stuckincustoms.com/category/travel/new-zealand/mount-cook/) |
9.9. Matka jatkui Christchurchiin Tekapo-järven kautta. Lunta satoi, tuuli puhalsi ja teitä oli suljettu lumimyrskyn takia. Antti meni käymään Hot springs- kylpylässä uimassa ja saunomassa, itse sillä välin kävin kävelemässä lumimyrskyssä Tekapo järven rannalla. Hyytävän kylmä päivä!
 |
| Matka jatkuu:) |
 |
Lumiketjuilla liikenteeseen!
 |
| Hot springs kylpylä |
|
 |
| Lake Tekapo |
 |
| Kylmän pirtsakka keli! |
 |
| Näin lumisen sumeat kelit, mutta kun sää kirkastui.. |
 |
| ..Lake Tekapo näytti näin kauniilta! |
Christchurch oli hieman masentava paikka. 2011 tapahtuneen maanjäristyksen takia, koko kaupunki oli jokseenkin rakennustyömaata. Järistyksessä kuoli 185 ihmistä, mikä oli kauheaa, kaupungista löytyikin useampi muistomerkkipaikka järistyksessä kuolleille. Christchurch tuntui jokseenkin vähän autiolta, korkeat rakennukset oli purettu pois, konteilla oli tuettu rakennuksia ja konteista oli tehty kauppoja, pankkeja, posteja jne. toimistotiloja. Yövyimme 4 yötä Herefordstreetin YHA:ssa (43€/yö).
 |
| Konteilla tuettu rakennuksia |
 |
| Bridge of Remembrance (sotamuistomerkki) |
 |
| Konteista tehty kahviloita, toimistotiloja, kauppoja ym. |
 |
| Chalice sculpture |
Hostellimme vieressä sijaitsivat Botanic Gardens ja Canterbury Museum, jossa kävimme kiertelemässä, puistoissa on aina mukava tallustella aurinkoisena päivänä, puiston lammikoissa uiskenteli kymmeniä sorsanpoikasia, jotka tulivat kiertelemään jaloissa, niin söpöjä! Museosta taas löytyi mielenkiintoisia näyttelyjä ihan laidasta laitaan aina maanjäristyksistä Etelämantereen tutkimusmatkoihin.
13.8. lensimme Christchurchista Jetstarilla takaisin Auckandiin (80€/hlö), halvimmat lennot maksoivat vain pari kymppiä, mutta ruumaan menevien laukkujen takia hinta nousi aika nopeasti. Aucklandissa tuli chillattua muutama päivä ja vähän suunniteltua pari päivää elämää eteenpäin seuraavassa kohteessa. Kävimme kävelemässä Mount Edenille, joka on nukkuva tulivuori, ihan Aucklandin keskustan liepeillä.
 |
| Takaisin Aucklandissa |
 |
| Hostellin seinältä napattua, päivän mietelause :) |
 |
| Mount Edenillä |
Nopeasti tuntuivat vierähtävän nämä 7 viikkoa Uudessa-Seelannissa ja nyt on aika sanoa hyvästit tälle kauniille maalle! Vihjeenä kyllä voin sanoa, että jos aikaa on vähän, kannattaa ennemmin kiertää Eteläsaari, mahtavat maisemat!
Strayn bussipassit olivat helpot ja toimivat, mutta jos uudestaan tänne lähtisin, niin vuokraisin ehdottomasti oman auton, saa mennä omien aikataulujen mukaan miten tykkää (Strayn bussi kulki vain 2-3 krt/vko talviaikatauluilla, joka vähän rajoitti omia suunnitelmia). Hostelleja löytyi halpaan hintaan hyvin, YHA (Youth hostels association- kansainvälinen nuorisohostelli, nimestään huolimatta kaikenikäistä väkeä tuli vastaan) todettiin laadukkaaksi ja halvaksi, jäsenkortilla (nettisivuilta tai hotellin respasta saa hankittua) myöskin hinnasta aina 10% pois, joten päädyimme usein käyttämään YHAa. Huoneet perussiistit, yhteiset wc/suihkutilat, olkkarit ja keittiöt siistejä ja toimivia, ei valittamista!
Ainoana miinuksena, se, että koko 7:stä viikosta olimme terveenä ehkä noin viikon! Kauhea flunssa on ollut riesana viikkotolkulla, ja kun täällä ei taloissa pahemmin ole eristyksiä, lämmitystä tai tuplaikkunoita niin kylmyys ei ole auttanut asiaa, tai jossain majoituksissa olevat ulkosuihkut/wc:t. Antibioottikuurinkin jouduin aloittamaan vielä viimeisinä päivinä Aucklandissa, joten ihan mielellään tästä lähtee seikkailemaan seuraavaksi lämpöiseen Australiaan ja ravistelemaan pois viimeisetkin flunssan rippeet!
Uusi-seelanti muistutti jossain määrin Suomea; kylmä sää, paljon metsiä ja järviä, pieni maa ja paljon pieniä kyliä, löytyipä noita saunojakin kiitettävästi täältä, joten ihan kotoisaa täällä oli olla! Reissun parasta antia oli tietenkin tavata huipputyyppejä, joita nähdään toivottavasti vielä jossain päin maailmaa uudemman kerran!
KIA ORA NZ!
~I think I’m quite ready for another adventure~
I didnt know that New Zealand had snow. I have always wanted to see a llama. Llamas are kind of like a giraffe and a sheep together. I really want to go there the views are awesome. When does your plane come to Hong Kong?
VastaaPoistaLumia
Laamat oli kyllä hassuja ja hölmöjä:), ne on kovia sylkemään isoja klimppejä päälle, jos liian lähelle menee, eivätkä tykkää :D! Me saavutaan Honkkareihin, lentokentälle sun synttäripäivänä klo 16.45 :)
Poista