Bula Fiji!

Lähdimme torstaina 20.7 Los Angelesista, LAX’in kentältä Fiji Airways’in kyydissä kohti Fiji’ä! Lento kesti 11,5h ja siirryimme aikaeron takia torstaista suoraan lauantaille (19h aikaero Losista Fijille). Lento oli yölento, mikä oli mieluinen asia, aika kului nopeammin kun nukkui. Olinkin juuri päässyt syvään uneen ja nukkunut vajaa 3h, kun heräsin koneen kuulutukseen, jossa etsittiin lääkäriä! Kuulutus toistettiin muutaman kerran, ajattelin jo, että varmaan klassisen katastrofaalisesti seuraavaksi kuulutetaan, että onko koneessa jotakuta lentäjää, tähän ei kuitenkaan onneksi jouduttu!

Hetken päästä lentoemoja alkoi juosta pitkin konetta ja pari muuta tyyppiä, en tiedä löytyikö lääkäriä, mutta ainakin joku sairaanhoitaja tai mahdollinen lääkisopiskelija. Noin 7 penkkiriviä minusta suoraan eteenpäin, istui vanhempi naishenkilö ( yli 75v mummo), joka oli saanut sairauskohtauksen, eihän sitä pystynyt enää nukkumaan, kun tilanne meni niin jännäksi. Lentoemot juoksivat ympäriinsä, laittoivat valot päälle, etsivät ensiaputarvikkeita, stetoskooppia jne, rouvalla oli jo happinaamari päällä ja joku sairaanhoitajamatkustaja juoksi minun ohi huutaen ”shit,shit, shit”, matkustajat heräilivät meluun, valojen päälle laittamiseen ja pientä hätäännystä oli ilmassa, kun ei ollut kaikilla tietoa, että mitä ihmettä koneessa tapahtuu! Joku matkustajakin alkoi huutamaan ”shut the fuck up” ja muuta mukavaa. Ihmiset heräilivät ja alkoivat spekuloimaan vierustovereidensa kesken tilannetta, asiaa ei auttanut, että moottorista kuului kamalan kovaa ääntä juuri sillä hetkellä, kun lentoemot juoksivat edestakaisin ja valot laitettiin päälle! Noin kolmen tunnin jälkeen mummon tilanne saatiin vakaaksi, hänet siirrettiin jonnekin koneen etuosaan loppulennoksi tarkkailuun ja loppu yölento sujuikin rauhallisesti, paitsi itse en kyllä saanut enää nukuttua. Niin, Anttihan ei ollut tietoinen mistään näistä tapahtumista ja ihmetteli, kun sanoin Fijin päässä, että ei malttanut nukkua, kun oli niin jännittävä lento! Antti oli autuaasti nukkunut koko lennon, eikä edes herännyt, kun valot laitettiin päälle tai kun Antin vieressä istuvat matkustajat juttelivat kovaan ääneen tilanteesta, tai kun lentoemot juoksentelivat kovaäänisesti käytävillä!

Fijin pääsaarelle, Nadin kaupunkiin saavuimme auringonnousun aikaan 22.7. lauantai-aamuna, 06 kieppeillä. Ihana fiilis haistella Fijin ilmaa, katsella auringonousua, kuunnella kahden fijiläismiehen laulavan ukuleleen säestämänä kentällä ja paikallisten toivotellen tuota Bula tervehdystä, joka kuulostaa niin hassulta suomalaiseen korvaan!

Nadin lentokentällä, aurigonnousun aikaan


Olimme varanneet Awesome Adventures Fiji- toimiston kautta saarihyppelypaketin; 5yötä, 6 päivää, 3 saarta ja aktiviteettivarusteet ja muutaman aktiviteetin (snorklauskamat jne.), samassa paketissa lauttaliput ym tarvittavat paperit. Yleensä ei tule harratettua mitään pakettimatkajuttuja, mutta päätimme tehdä elämän helpoksi Fijillä ja mennä nollat taulussa, kun kaikki olisi jo maksettu etukäteen ja saisi vain olla että mennä saarilla! Paketti maksoi n. 1500€/pää, sen olimme jo buukanneet ja maksaneet keväällä Suomesta käsin. Jokaisella saarella piti tosin erikseen maksaa "ruokamaksu", joka oli keskimäärin 60€/hlö/pvä, koska saarilla ei kauppoja tms ollut, joten pakko oli syödä majapaikan tarjoamaa ruokaa.

Meillä olisi ollut ilmainen kuljetus lentokentältä Port Denarauhun (satamaan), ja olimme ajoissa paikallakin, mutta missasimme bussin!! Tuli jokin väärinymmärrys lentokentän Awesome Adventures- toimiston työntekijän kanssa ja bussi lähtikin nenämme alta! Puolituntia odoteltuamme kävin kyselemässä kyytimme perään, mutta neiti sanoi, että se oli jo mennyt ja käski heti mennä taxitolpalle, jos meinaamme ehtiä laivan kyytiin (laiva kulkee vain kerran päivässä kyseisen reitin)! Matka lentokentältä Port Denarauhun kesti noin 20 minuuttia ja laivamme lähtisi 40 minuutin kuluttua, sitä ennen pitäisi ehtiä tekemään check in satamassa ja löytää oikeaan paattiin! Ehdimme kuitenkin juuri hyvissä ajoin, saimme tarvittavat liput nopeasti tiskiltä ja löysimme oikeaan paikkaan, huh!

Matkustimme Yasawa Flyerilla (Katamaraani-tyyppinen laiva), ensimmäiseksi suuntasimme Yasawa- saariryhmään kuuluvalle Nacula- saarelle, jonne oli n. 4,5h matka katamaraanilla Port Denarausta. Sää oli aurinkoinen ja lämmin +30'C, meri tyyni ja sai vain ihastella trooppisia maisemia ja saaria, joiden edustalla pysähdyimme (saarilta tulivat työntekijät yleensä kahdella veneellä hakemaan katamaraanista saarelle jäävät matkustajat, toiseen hyppäsivät matkustajat ja toiseen kasattiin matkatavarat).

Tällä paatilla kuljimme saarelta toiselle




Yövyimme ensimmäiset kaksi yötä Oarsmans Bay Lodgessa, Nacula-saarella. Saari oli niin kaunis! Kun veneellä tultiin rantaa kohti, henkilökunta lauloi meille fijiläisen tervetuliaislaulun ukulelen säestyksellä, kauniin kuuloista! Vesi oli mahtavan turkoosinsinistä ja kristallinkirkasta, maisemat olivat hulppeat, juuri sitä, mitä täältä oltiin tultu hakemaan! Meidän mökki oli toimiva ja söpö, tietenkin ulkosuihkulla, riippumatto etupihalla ja meri kimmmelsi kivenheiton päässä.

Meidän möksä





Meidän etupiha

Heti ensimmäiseksi tuli myös törmättyä paikalliseen eläinkuntaan, kun tavaroita kantaessa mökissämme vilahti lisko, sekä isoja ampiaisennäköisiä pistiäisiä. Oven raot olivat niin isot, että liskot pääsivät hyvin kulkemaan sisälle ja ulos. Onneksi minulla ei ollut mitään liskoja vastaan, vain päin vastoin, nehän olivat söpöjä ja söivät pöis ällöttäviä ötököitä!

Rantahiekka oli valkoista, korallihiekkaa, täynnä simpukoita ja koralleja, varsinkin laskuveden aikaan oli mielenkiintoista kulkea rantaa pitkin tutkimassa mitä vesi oli jättänyt mennessään, lisäksi läheisiä koralliriuttoja pystyi mennä kahlaamalla tutkimaan ja nousuveden aikaan snorklaamalla ihastelemaan - Yep olin paratiisissa ja kaiken kruunasi tietenkin tuo kuuluisa käsitys ”Fiji time”; kellon sai heittää pois ja 'just go with the flow'!





Korallinpalasia ja simpukoita pitkin rantaa


Loving it!






Laskuveden aikaan tutkimassa rantaa







Merimakkaroita oli jokapaikassa, kuvassa myös 3 rapua









Mun simpukkakokoelma :)











Oarsmans Bay oli perheyritys ja paikassa oli mukavan lämmin ja kotoisa fiilis! Myöskin, koska majapaikkaan mahtui ehkä n. 20 hlöä asumaan kerrallaan, tarkoitti sitä, että väkeä oli vähän ja tuntui kuin olisi ihan yksin saarella, tilaa riitti! Kaikki söivät aina yhdessä samassa pöydässä ruoka-aikana, johon kutsuttiin puurumpuja lyömällä, mitään ruokavaihtoehtoja ei ollut, vaan sitä syötiin mitä nenän eteen tuotiin, se ei haitannut, koska kaikki ruuat olivat hyviä! Olimme koko saaren väki kuin yhtä suurta perhettä ja nopeasti sitä tutustuikin muihin reissaajiin.

Lounaalla:)



Ruokapöydästä mukavat näkymät merelle!

Tapasimme brittiperheen, vanhemmat kolmen alta 8v- lapsen kanssa reissaamassa ympäri maailmaa, heidän reissu alkoi olla loppupuolella ja oli kiva kuulla heidän kokemuksia ja vaihtaa omiamme! Tutustuimme myös Slovenialaispariskuntaan, joilla oli 13v- poika, he olivat juuri menneet Fijillä naimisiin ja olivat häämatkalla kiertelemässä saaria. Lähdimmekin seuraavana päivänä yhdessä Blue Lagoonille snorklaamaan (n.20 min. venematkan päässä), mikä oli huikeaa! Ah, tuo kristallinkirkas, turkoosinsininen vesi, mahtavat koralliriutat ja vedenalainen elämä sekä palmuviidakko! Tuolla Blue Lagoonilla on myöskin kuvattu samaa nimeä kantava legendaarinen Brooke Shieldisin leffa! 

Blue Lagoon

















Lähdimme myöskin muutaman tunnin reissulle Sawailau Caves- luolastoon. Venematka luolille kesti noin puolituntia, Antti joutui seisomaan veneen keulaan ja avomerellä aallot olivat sen verran korkeat, että Antti hyppi ja pomppi keulassa ja lopulta lensi ympäri veneen pohjalle, lopputuloksena verinen käsi ja isot mustelmat persposkissa! Itse istuin mukavasti veneen takaosassa muutaman muun naisen kanssa. Meillä oli snorklausvälineet mukana ja kiipesimme portaat ylös, josta pääsimme laskeutumaan luolaan, vesi oli kirkasta ja syvää ja luolassa oli jännittävä fiilis uida. Seuraavaan luolaan pääsi vain sukeltamalla kapeasta tunnelista veden alta ja poispääsy samaa reittiä. Itse en ahtaanpaikankammoisena sinne uskaltanut, ehkä jännitystä lisäsi myös muutama tyttö, jotka panikoivat reitin suulla. Antti kuitenkin sukelsi seuraavaan luolaan, se oli pienempi ja pimeä, mutta käymisen arvoinen paikka ja olihan siinä oma jännityksensä, kun sinne pääsi vain sukeltamalla!

Luolaa kohti!


Luola, missä snorklasimme

Kahden paratiisipäivän jälkeen oli aika sanoa uusille ystävillemme hyvästit, hypätä veneeseen, ajella Yasawa Flyerin kohtamispaikalle ja hypätä taas katamaraanin kyytiin! Henkilökunta tuli laulamaan meille fijiläisen jäähyväislaulun ja kiittivät henkilökohtaisesti jokaista, joka saarelta lähti. Lähdimme alaspäin Yasawa- saariryhmää kohti Drawaqaa, olimme menossa seuraavaksi kahdeksi yöksi Barefoot Mantalle. Katamaraanimatka kesti n. 2h, merenkäynti oli vähän kovempi ja loppumatkasta laiva vähän hyppikin, mikä sai merisairaudesta kärsivän Antin pään vähän sekaisin!

Haikean kaunis fijiläinen jäähyväislaulu menossa

Goodbyes, 'till we meet again:)!

sieltä Flyer saapuu meitä hakemaan!

Barefoot Manta oli todella autenttinen paikka, isompi resortti kuin Oarmans, mutta sitä ei huomannut, koska bureet katosivat ja maastoutuivat palmupuuviidakkoon hyvin! Kokoalue oli täynnä pieniä polkuja, paljon kasvillisuutta ja palmuja, tuntui kun eläisi viidakossa, meren rannalla, paratiisi tämäkin! Majoitus oli jotakin erilaista; buree, joka siis oli oikeastaan iso teltta, jossa bambukatto, ulkoilma wc ja suihku 'teltan' takana. Suoraan bureesta, sängyltä näki meren ja pystyi katsella auringonlaskua.


Home sweet home



Ulkoilma pesuhuone







Näitä kanalintuja riitti ja ne pitivät öisin kovaa mekkalaa!




Yökavereina täälläkin liskoja, vipeltivät
 pitkin seiniä ja kattoja!


Pimeän tullen ravut nousivat merestä ja kipittivät meidän bureen alle ja
kolistelivat saksillaan puuta ja kiviä, näyttivät pimeässä ihan tarantelloilta!





Harmillisesti Antti sairastui samantien Barefootille tultuamme, mahdollisesti ruuasta tai paikallisesta vedestä ja viettikin saarella oloaikamme rajusti oksentaen, mutta olipahan hyvät näköalat sairastella, parhaat näkymät olivat sängyltä päin kohti merta! Itse säästyin taudilta, mutta nappasin jostakin kauhean kurkkukivun ja flunssanalun, joka kesti pari päivää, mutta ei sitten kunnolla puhjennutkaan flunssaksi, se ei kuitenkaan haitannut minun menoa. Saaren ympärillä oli huikea koralliriutta, jolla kävin snorklailemassa (Antin sairastellessa) ja ihmettelemässä värikkäitä koralleja, kaloja, merimakkaroita ja kaikkea mieletöntä, mitä veden alta löytyi! Syötyä tuli myöskin ruhtinaallisesti muiden reissaajien seurassa, koska Antti ei pystynyt syödä mitään ruokiaan, niin tuli ihan syötyä molempien edestä.

Aamuisin 07 jälkeen alkoi työntekijöiden huuto: Mantarays ja kova rumpujen pauke! Saarella oli mahdollisuus uida paholaisrauskujen kanssa, koska saaren vierestä kulki paholaisrauskujen uintikanava, josta ne uivat toukokuusta lokakuulle, näin ollen aamuisin oli hyvä aika bongata noita lempeitä jättiläisiä, jotka saattoivat olla jopa 7metrin pituisia! Aamulla huudon kuultua sieppasin vain snorklauskamat mukaan ja hyppäsin veneeseen. Veneellä ajoimme n. 10 min. matkan avomerelle, kahden saaren välille, jossa tuo ”kanava” meni ja hyppäsimme veneestä mereen! Veneestä työntekijä huuteli missäpäin rauskuja kulki ja niitä oli yritys nähdä! Kerrottakoon, että eipä ole ennen tullut hypättyä veneestä avomereen, sää oli tuulinen, merenkäynti voimakasta, aallot korkeita ja virtaukset voimakkaita, minulla oli täysi työ pitää itseni pinnalla, hengissä ja yrittää pysyä erään työntekijän perässä! Näin kaksi rauskua, jotka uivat melkein alapuoleltani, en tosin ehtinyt kauheasti tilanteesta nauttia, kun mielessä oli lähinnä uppeluksiin joutuminen, ihme kyllä selvisin takaisin veneeseen! Mahtavia olentoja nuo Mantarayt, jotka liitelivät vedessä sulavasti! Veneestä päin tuli bongattua vielä useampi rausku, ne olivat helppoja erottaa kovassakin aallokossa, kun iso musta varjo lipui ohi! Olipahan hullu kokemus ja veneen kipparikin tippui veneestä mereen yrittäessään auttaa yhtä snorklaajaa, olipahan reissu! Minulla oli actionkamera mukana vedessä, mutta en saanut sitä toimimaan, kun yritin vain pysyä aallokossa pinnalla, joten alapuolella kuva rauskusta on napattu meidän majoituspaikan sivuilta!

(http://www.thebarefootcollection.com/manta-island/manta-rays.htm)

Barefoot Mantalta lähdimme kahden yön jälkeen Yasawa Flyerilla kohti Mamanuca- saaria, tarkoituksena viettää yksi yö Beachcomber saarella ennen takaisin satamaan paluuta. Antti oli vielä puolikuntoinen, merenkäynti oli myrskyisä ja matka katamaraanilla kerrassaan hirvittävä!! Antti alkoi heti kärsiä merisairaudesta ja muutoinkin oli vielä heikolla hapella sairastelun takia! Itse pelkäsin, että koko paatti menee ympäri, en tiedä olisiko ollut parempi pitää silmät kiinni vai auki! Katamaraani hyppi metrejä ilmaan ja tuli vauhdilla alas, vatsasta otti ja lujaa, kuin vuoristoradassa, vettä roiskui pitkin laseja joka puolelta ja vene keinui ja hyppi puolelta toiselle! Paikallisetkin olivat huolestuneen näköisiä, jolloin itsellekin iski paniikki! Mieleen tulivat jo Merenraivo ja Titanic leffat ja radiossa soi ironisesti Coldplayn Paradise. Kaikki istuivat tiivisti penkeissä kiinni (muutoin olisi lentänyt kärrynpyörää pitkin seiniä). Itse pelkäsin koko veneen kaatuvan, Antti oli silmät kiinni oksennuspussin kanssa ja toivoi että koko vene kaatuisi, niin loppuisi sekin kärsimys! 3 tuntia matkaa piti tehdä ja se oli kyllä elämämme kauhein laivamatka! Hengissä kuitenkin selvittiin Beachcomberille, hieman huonovointisena tosin!

Beachcomber

Laulava vastaanottokomitea täälläkin:)


Meidän mökki


Etupiha, joka vei suoraan mereen

Rapujen bongailu pimeällä oli hauskaa puuhaa!

auringonlasku meidän etupartsilta kuvattuna

Ironisesti meille olisi ollut tarjolla seuraavalle päivälle koko päivän kestävä risteily lähisaarien ympäristössä, mutta hylkäsimme aktiviteetin juuri myrskystä selvinneinä, Antti oli oksentaa jo ajatuksestakin! Beachcomberilta olisi päässyt myös käymään Monuriki saarella, missä Cast Away (Tom Hanks) leffaa on kuvattu, mutta päätimme pysyä turvallisesti maissa. 

Beachcomber oli todella pieni saari, myöskin tunnettu ”bilesaarena”, tosin ei kyllä mitään bileitä todistettu tai melua kuultu koko yönä! Rauhallista. Chillailimme päivän saarella, vaikka saari oli mitättömän pieni, onnistuin eksymään joka kerta, kun poistuin huoneestamme! Majoitukset olivat sokkeloisia, polkuja meni joka suuntaan ja onnistuin aina eksymään matkalla päärakennukseen ja takaisin, hävetti oikein kysyä työntekijältä, että missäs se minun huone olikaan! Anttikin alkoi olla paremmassa kunnossa ja iltapäivästä hyppäsimme taas katamaraanin kyytiin ja lähdimme takaisin Port Denarauhun Nadiin, onneksi matka kesti vain 40 minuuttia ja sää oli aurinkoinen ja tyyni.













Seuraavat viisi päivää viettäisimmekin samassa paikassa! Olimme buukanneet Leleuvia Island Resortista majoituksen 28.7-2.8. Hintaa tuli 2400FJD (n.1000€ yhteensä). Leleuvia sijaitsikin ihan toisella puolella pääsaarta, eikä saarelle enää päässyt illalla, saarelle kulki pieni vene Bau Landing ”satamasta”, läheltä Suvaa (Fijin pääkaupunki) kaksi kertaa päivän aikana.

Olimme sopineet Leleuvian kanssa, että he järjestäisivät meille kyydin saarihyppelyltä palattuamme Bau Landingin lähistölle ja sieltä jonkun yöpaikan, tosin mitään takeita ei ollut, että asiat hoituisivat, elettiinhän Fiji time, kyyti joko tulisi ajallaan, tunnin, kolmen päästä tai ei ollenkaan. Saavuimme Port Denarau Marinaan klo 18 aikaan, kävimme syömässä ja kaupassa ja jäimme odottamaan kyytiä, paikalliset tiedustelivat menojamme ja sanoivatkin, että saattaa olla, että kyyti ei ehkä tule. Ihme kyllä sovitusti klo 20 meidän privaattikuskimme saapui omalla autollaan!

Port Denarau by night

Lähdimme kohti Bau Landingia, lähelle Suvaa, jonne oli 4h automatka. Viiletimme Fijin yössä halki koko pääsaaren,kylien ja kiemuraisten teiden, harmillisesti maisemia ei paljoa näkynyt pimeyden takia, mutta fiilis oli loistava!! Välillä hiljensimme väistääksemme tiellä vapaasti kulkevia lehmiä, vuohia ja hevosia. Puolelta öin saavuimme Roseland Inn-motellille (80FJD/yö) ja nukahdimme samantien matkustamisesta väsähtäneinä.

Aamulla jatkoimme matkaa Bau Landingiin, jonne motellin omistaja meidät ajoi pitkin kuoppaista hiekkatietä, tuo pieni joen uoma, josta veneet lähtivät oli kuin Lappajärven kirkkoranta! Bau Landingissa näimme ison sian (toistaiseksi elävän), joka oli sidottu sorkista ja kaulan ympäriltä naruilla kiinni isoon puuhun, jossa sikaa kannettiin ylösalasin ja paiskattiin veneeseen, sian epätoivoinen kirkuminen ja huutaminen oli kyllä sietämätöntä kuultavaa korville, mutta näin täällä vietiin tuoretta lihaa syötäväksi saarille!

Bau Landing

Venematka Leleuvialle kesti 40 minuuttia. Leleuvia saari oli todella pieni ja sitä ympäröi ihana turkoosivesi. Saaren kiersi ympäri 15 minuutissa! Asuimme bambubureessa palmupuiden alla, meri vieressä, wc ja suihkut olivat erikseen pienen matkan päässä.



Leleuvia





Bureet

Yeah, it's a paradise!!

Meidän buree

Etupihan näkymät olivat ihan jees!



Suihkukopit olivat söpöjä!

Saaren keskeltä löytyi myös ulkoilmasali!

Leleuvia oli ns. ekosaari, koralleista ja merestä huolehdittiin, hedelmät tulivat saaren omista viljelmistä, papayjapuita oli jokapaikassa ja papayat olivat todella herkullisia! Ruoka oli muutoinkin todella hyvää, tuli syötyä vastapyydystettyä, grillattua barracudaa ja mustekalaakin. Juomavesi suodatettiin sadevedestä ja saarelle ei saanut tuoda muovipulloja. Puolelta öin generaattorit sammutettiin ja sen jälkeen oli pilkkopimeää, vain tähtitaivas valaisi, taskulamppujen kanssa kuljettiin, jos piti jonnekin mennä.















Säät vaihtelivat, olihan Fijillä talvi menossa, joten välillä myrskysi, satoi ja sitten taas aurinko paistoi! Tarkoituksena oli vain chillailla, snorklailla, lukea kirjoja ja siihen saari sopi hyvin, tulikin snorklattua niin paljon, että melkein korvista alkoi kasvamaan levää ja jalat muuttuivat räpylöiksi! Koralleissa riitti tutkittavaa ja merestä löytyi ihmeellisiä kaloja ja otuksia, joita tuli seurailtua, bongasimme esim. myrkyllisen Lionfishin (siipisimppukala) kahteen kertaan ihan läheltä!


rentoja päiviä!



Saarta tutkimassa













Laskuveden aikaan saarta kiertämässä


Korallihiekkaa






Rantavedessä eläviä ihmeotuksia



Laskuveden aikaan rannat olivat täynnä pikku meritähtiä


Polkumme kohtasivat hämmentyneen ravun kanssa,
rapu oli niin alakuloisen näköinen että...

...Piti lisätä ravulle kuvaan hymynaama:)!

Saaren koirat, jotka seurasivat joka paikkaan:)






Snorklauslöytö, jättisimpukka! löytyi isompiakin simpukoita, mutta niissä
oli asukkeja, tämä kuori oli tyhjä!




Kauniit auringonlaskut iltaisin







Leleuvialla tuli kyllä totaalisesti vaivuttua lomakoomaan, viiden päivän jälkeen olikin aika ravistella itseään hereille tästä lomakoomasta ja lähteä taas liikkeelle! Matkustimme takaisin Nadiin, jossa vietimme viimeisen Fiji yön 2.8. lentokentän vieressä olevassa Tanoe Sky Lodge-motellissa (60€/yö).


Reppua pakatessa tälläinen hyppäsi laukkuun ja rinkasta löytyi torakoita..
ehkä kiljuin ehkä en..yök!


Heippatihei Leleuvia!

Viimeinen ilta Fijillä!

FIJI - tämä henkeäsalpaavan kaunis maa Oseaniassa, satoine trooppisine saarineen, tunnettu historiassa myöskin laajasta kannibalismin harjoittamisesta (jota ei pitäisi enää esiintyä;)), poliittisesti hieman epävakaa maa, mutta tuo korallihiekka, turkoosi vesi, palmupuut, Fiji time, ystävälliset ihmiset ja eksoottiset eläimet, niistä oli meidän Fijireissu tehty! Suosittelen lämpöisesti! Mukaan ei tarvitse pakata kuin uikkarit, snorklausvälineet,flipflopit ja yhdet pitkät vaatteet illaksi! Vaikka nyt oli Fijin talviaika, on täällä aina lämmintä! Ainoana miinuspuolena, (jos jotain miinuspuolta yrittää keksimällä keksiä) voisi sanoa sen, että ötököitä oli suhteellisen paljon auringon laskeuduttua (toki riippuu millä saarella asustelee), ne purivat huomaamatta ja aamulla sitä oli täynnä punaisia paukuroita, joita alkoi syyhyttämään! Joten kunnon ötökkämyrkyt lisäksi mukaan (Fijillä esiintyy myös hyttysten levittämää Dengue kuumetta)! Aika sanoa hyvästit tälle trooppiselle paratiisille ja jatkaa matkaa Uuteen-Seelantiin talven keskelle!

Uusi-Seelanti here we come!


Vinaka vakalevu & Ni sa moce Fiji!





~The grass is always greener underneath a coconut tree~

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Malesia: Löhöilemässä Langkawilla

Reissun viimeinen etappi- Japani!

Singaporen sykkeessä

Haaveilusta tositoimiin

Unelmat kantavat kauas

Oh New York, New York- 'Ison Omenan' makuja

Uusi-Seelanti; Pohjoissaari- kaatosadetta ja hobitteja

Malediivit- It's a paradise!

Australia-From Sydney to Cairns osa 2/2

Elämää Edinburgh'issa- pienistä vastoinkäymisistä Edinburgh'in lumoihin